Valmennusleiri

Katajakulman edustusjoukkue vuodelle 2011 treenaili joulukuun vikalla viikolla ekaa kertaa yhdessä. Mukana oli sekä este - että koulupuolelta neljä ratsukkoa ja treenasimmekin ahkerasti ja intensiivisesti molempia lajeja. Koska leiri kantoi nimeä teholeiri, kolmen tunnin ratsastuksen lisäksi meillä oli teoriaa, yhteisiä jumppahetkiä ja leirielämään kuuluvasti ilta - ja aamutallien hoitoa.

Valmennusleiriin aikana (29.12) meidän joukkueella oli myös kisat, joten pääsimme uusillekin teamilaisille näyttämään kisakäytäntöjämme. Kisat samalla olivat tämän vuoden viimeiset kilpailut, ja täytyy kyllä sanoa että ehkä se hiukan kisasuorituksissa ja kisapanostuksessa näkyi. Koulupuolen porukka oli ehkä hiukan normaalia huonommassa vedossa, eikä koulupuolen ratsukoilta tullut sijoituksia. Estepuolellakin sijoituksen joukkuelaisista sai vain Alexandra - Onnilla, mutta Tito ja Kalle sen sijaan olivat molemmat melko kivassa vedossa ja molemmat ottivat sijoituksen metrin esteluokassa.

Valmennusleirillä oli ekaa kertaa tuntikäytössä myös meidän tuontiponimme. Olin itse maanantaina ratsastanut kaikilla poneilla ja tiistaina ne osallistuivat valmennusleirin tunneille. Meillä oli tiistain tunnin aiheena peräänanto ja sen muokkaus, ja nämä ponit suoriutuivat kyllä ryhmätunnilla kaikki tosi fiksusti. Alexandra ratsasti Duffy-Daffylla ja kertoi tamman olevan tosi pirteä ja ihana, vaikkakin keskittymien herpaantui milloin minkäkin asian vuoksi. Damarrowilla ratsasti meidän tuittupäisiin tammoihin erikoistunut Anniina joka oli tunnin jälkeen ihan myyty, Damarrowin kanssa kaikki onnistui hienosti ja ponilla oli upeat liikkeet. Lissabonia ratsasti Karita, joka yllättyi ponin kyvyistä - "tämä näytti vähän mitäänsanomattomalta, mutta oli selkään tosi kiva ja herkkä".

Valmennusleirillä laadimme myös vähän tavoitteita vuodelle 2011. Sen lisäksi että jokaiselle laadittiin omat henkilökohtainen tavoitesuunnitelma teimme vähän yhteisiä tavoitteita. Tärkeimpänä tiimimme tavoitteena on yhä edelleen antaa nuorille, lahjakaille ja motivoituneille ratsastajille mahdollisuus näyttää taitonsa kilparadoilla ja valmentautua ammattitaitoisen silmän alla. Koulujoukkueemme on melko nuori, ja kokoonpano uusitttin tälle vuodelle aika kunnolla joten ensi vuonna koitamme vain tutustuttaa ratsut ratsastajiin ja hankkia kisakokemusta. Estejoukkue on taas melko samankaltainen kuin aijempina vuosina ja ratsastajat ovat kaikki melko kokeneita ja paljon kilpailleita. Estejoukkuelaisilla onkin lähes kaikilla nyt nuoret ratsut joiden kanssa he kilpailevat ja vievät poneja eteenpäin.

Vuonna 2011 joukkueseen kuuluvat:

Johanna - Bacardi Blanche, este
Anniina - Kulman Marble, este
Alexandra - Aittolan Onni, este
Lola - KK Unski, este

Ira - Östevis Nori, koulu
Jensku - Gretito, koulu
Karita - Ravardao, koulu
Milla - Tiptoe, koulu

-> Joukkuelaisista tulossa tammikuun aikana tarkemmat esittelyt :)

Myyntiponit tanskasta

Kylläpä se Tanskan reissu vaati veronsa... Palautumiseen on mennyt pari päivää ihan helposti, eikä jouluhälinä varmaan ole helpottanut asiaa. Tuntuu että tehtäviä hommia on ihan liikaa ja kaikenmoista pientä ja isoakin puuhaa painaa koko ajan päälle. Näiden myyntiponien paperisotkuja täytyy selvitellä, huolehtia niiden kotiutumisesta, liikuttamisesta ja markkinoinnista sen lisäksi meillä alkaa huomenna (voi, hitto jo huomenna!) ensi vuoden valmennusjoukkuelaisten valmennusleiri, katajacup II on heti uudenvuoden jälkeen ja parit kisatkin pitäisi tän vuoden puolella vetää kunnialla läpi.

Blogikirjoituksessa oli kuitenkin tarkoitus esitellä nämä meidän Tanskalaiset myyntiponimme, jotka saivat aika innokkaan vastaanoton Suomeen saapuessaan. Lähes koko hoitajaporukka ja muutama muukin tallillakävijä seisoi -25 asteen pakkasessa tallipihalla kun hevosauton kanssa kaarsin pihamaalle. Kun auto pysähtyi Reetan mukaan pihassa kävi oikea sähähdys ja koko joukko hiljeni seuraamaan tapahtumia. Kun kopista ekana laskeutui musta, mielettömän komea Damarrow-ori oli pari ponityttöä pudota polvilleen. Seuraavana alas tepsutteli suloisen ponimainen Duffy-Daffy ja ihan viimeisenä jörön näköinen Lissabon.

Ponit on kaikki kotiutunut silminnähden ihan kivasti, Duffy-Daffy oli heti pirteä oma itsensä, Lissabon jörötteli tuttuun tapaansa karsinan nurkassa ja Damarrow tutkaili tarkkaavaisesti tammojemme touhuja. Vielä emme ole täällä Suomessa poneilla ratsastanut, huomennissa ajattelin itse ratsastella vähän kaikilla ja ehkä sitten loppuviikosta ottaa näitä poneja valmennusleiriläisten alle.

Sitten vielä lopuksi pienet esittelynpätkät tyydyttämään suurinta uteliaisuudennälkää (tarkemmat myynti-ilmoitukset tulossa, jos joku poni jo tämän perusteella kiinnostaa, voi siitä jo kyllä kysellä...)

DOWNHILL LISSABON
10-vuotias new forest ruuna joka on kilpaillut Tanskassa kansallisella tasolla esteitä. Erittäin osaava poniruuna selästä, toimii herkästi painoavuilla, osaa avot, sulut, väistöt, laukanvaihdot jne. Ei ehkä mikään superhämmästyttävä liitokavio vaan perusrehellinen kiva, poni. Esteillä reipas ja innokas, hyppää mielellään vaikkakin omaa hiukan erikoisen hyppytyylin. Helppo tuoda esteelle ja uusintaradoilla tarvittaessa hyvinkin vikkelä. Perusluonteeltaan aika jöröjukka, tykkää mököttää omissa oloissaan eikä sen kummemmin näytä tunteitaan - paitsi esteet hyppää aina korvat hörössä.
Kuvat

DOWNHILL DAMARROW
Kahdeksanvuotias näyttävä tummanruunikko (lähes musta) hevosmainen ori. Tosi asiallinen oriiksi - ja yleensäkin poniksi. Ei pidä turhaa meteliä itsestään, vaan kerää katseita elegantilla liikkumistavallaan. Valtavan kokoinen laukka ja välillä vähän vahva kädelle, mutta muuten todella simppeli ja mukava ratsastaa. Hevosmaisen rehellinen, ja antaa kivan fiiliksen ratsastajalle liikkumalla upean ryhdikkäästi. Kilpaillut sekä esteitä ja koulua, Ann-Lizan mukaan erinomainen poni lajiin kuin lajiin - liikettä löytyy koulupuolelle, hyppykykä esteille ja rohkeutta kenttäradoille. Dawarrowilla on pari varsaa Tanskassa.
Kuvat

LLWYDDLANE DAFFONY
Downhillissä leikkisästi Duffy-Daffyksi kutsuttu ponitamma on välillä varsinainen riesa. Ilkikurinen pilke silmäkulmassa varmasti paljastaa jo jotakin ponin luonteesta, se tuntuu keksivän jatkuvasti uusia kujeita hoitajiensa iloksi... Vaikka säkäkorkeus on juuri ja juuri 130cm hyppää poni kokoonsa nähden valtavan kokoisia esteitä - ja ylittää ne vielä reippaalla ilmavaralla. Mahdottoman lyhyt laukka-askel, onnistuukin normaaleihin yhden askelin sarjoihin ottamaan ainakin kaksi askelta, siitä huolimattaa hyppää molemmat osat puhtaasti. Tällä ponilla on jouset jaloissaan! Duffy-Daffylla on Tanskassa yksi varsa.
Kuvat

Terkkuja tanskasta

Pikaterveisiä Tanskasta - täällä on ihan mieletöntä! Downhillissä kaikki on niin viimeisen päälle laitettua ja ammattitaitoista, että ihan kaihoisasti muistelen niitä aikoja kun Keski-Euroopan kivenkovilla kisatalleilla toimin ratsuttajana ja hevosenhoitajana. Pakko myöntää, että pieni polte olisi taas päästä ihan oikean kilparatsastuksen pariin ulkomaille, mutta toisaalta suloinen Katajakulma kylmässä Koti-Suomessa houkuttelee ehkä himpun verran enemmän. Joten valitan, ette pääse minusta ihan kokonaan eroon.

Downhillin säntillisistä ja käytännöllisistä rutiineista olen saanut superpaljon uusia ideoita tallinpitoon ja hevoskasvatukseen, joita tullaan sitten jossain määrin totettamaan myös Katajakulmassa (liittyen mm. tallin siisteyteen ja aikatauluihin!). Pakko näitä Ann-Lizan kertomia vinkkejä on kokeilla kotona, siellä kotipuolessa kun paikat aina tuntuu repsottavan ja harottavan vaikka mitä tekisi. Ja nyt kun tallitöistä tuli puhe, terkkuja Reetalle joka siellä kotona raataa 12-hevosen orjuuttamana - en ole ihan koko aikaa lomaillut, harjasin tänään pari hevosta ja autoin aamutallissa ;)

Näiden tosi raskaiden tallitöiden lisäksi olen ratsastanut parilla superkivalla ponilla (niin, tässä kohdassa terkkuja Julialle joka saa pelätä henkensä edestä riekkuvan ja hölmöilevän Classicon kyydissä). Voinkin siis aika varmasti sanoa että tuliaisena mukanani tulee muutama myyntiponi Suomeen, laittakaapa siis tallitytöt pikkutallista pari ylimääräistä karsinaa valmiiksi. Vielä en poneista sen tarkemmin kerro (osaksi siksi että lopullisia päätöksiä en ole tehnyt, ja osaksi siksi että saatte ihan kyllästymiseen asti pohtia minkämoisia otuksia täältä mukanani raahaan), mutta hienoja jokatapauksessa ovat.

Ann-Liza lupasi vielä lähteä tänä iltana näyttämään nähtävyyksiä kaupungille ja aijonkin ottaa ilon irti tästä vapaaillasta, viimeksi kun taisin viettää ponitonta iltapäivää vuosi sitten. Näissä tunnelmissa siis jatketaan, pitäkääpä talli pystyssä siellä ja antakaa poneille - etenkin Titolle! - kaurapusut minunkin puolesta.

~ Lotta

100.viesti!!

Blogitekstejä selaillessani tulin huomanneeksi että kirjoituksia on tällä hetkellä julkaistu tasan 99. Lukumäärä pisti ihan hiljaiseksi, missä vaiheessa ja kuka ne kaikki tekstit on kirjoittanut? Olen jatkuvasti potenut huonoa omaatuntoa blogin hiljaisuudesta, mutta nähtävästi vuodessa olemme kuitenkin jokusen viestin raapustanut.

Olisin kovasti tahtonut keksiä jotain tosi juhlavaa ja hauskaa tämän merkittävän viestin kunniaksi, mutta sen sijaan keksin vain tylsän kyselylomakkeen johon toivomme paljon vastauksia :) (Ehkäpä 200 viestiin keksimme jotain oikeasti kivaa...) Ja jotta mahdollisimman moni viitsisi kuluttaa muutaman minuutin kyselyn täyttämiseksi arvomme vastanneiden kesken kaksi valmennusta Katajakulman tallilla! Valmennuksen lajin saa itse päättää (este/koulu) ja valmennukseen saa osallistua joko omalla ratsullaan tai tallin tuntiratsulla. Lisää siis vastausten lisäksi mukaan nimimerkkisi sekä sähköpostiosoitteesi jos et pyöri vihkotallifoorumilla/hevoset.comissa :) Voittajiin otetaan yhteyttä yksityisviestillä tai sähköpostilla.

01. Seuraatko Katajakulman blogia? (miksi/miksi et?)
02. Olisiko sinulla antaa jotain parannusehdotuksia tekstien tai juttujen suhteen? (mitä hyvää ja huonoa blogissa on?)
03. Minkälaisia juttuja toivoisit blogiin?
04. Lukisitko mielummin ihan perinteisiä päiväkirjamerkintöjä kuin ns. uutisia? Vai molempia sekaisin?

Erittäin kaunis kiitos kaikille vastanneille! =)

Evereux Jumper's Show

Kisasimme sunnuntaina Evereux Jumper's Show'ssa muutaman ratsukon kera. Kisat oli astetta hienommat ja isommat, joten ihan pikkuluokkia ei mukana ollutkaan. Meidän ratsukoista lähti mukaan vain Johanna Lortilla, Anniina Marblella, Julia Houdinilla ja itse kisasin parissa luokassa Koivulehdon Martalla. Olisin kovasti tahtonut ottaa Classicon nuorten hevosten luokkaa hyppäämään, mutta valmentajani kanssa päätimme että näissä kisoissa 115cm rata olisi vielä varmasti liian hankala - olihan ori vasta juuri tehnyt ensistarttinsa 110-tasolla.

Nuorten ratsastajien 120cm luokassa ratsasti Johanna Lortilla ja Julia Houdinilla. Rata näytti omaan silmääni melko hankalalta, enimmäisaika oli melko tiukka ja radalla oli muutamia tosi teknisiä kohtia. Johannan ja Lorenon pitkä, yhteinen kisataival näkyi upeana yhteistyönä esteradalla. Molemmat selkeästi tiesivät mitä tehdä, ja tiukassa paikassa luottivat toisiinsa sen verran että kaikista esteistä selvittiin puhtaasti yli, tuloksena vain yksi harmittava aikavirhe. Rata oli kuitenkin niin tekninen että tällä tuloksella sijoitus oli toinen ja Johanna pokkasikin ihan kivat palkintorahat. Julian ja Houdinin kokemattomuus hiukan näkyi, kaksi pudotusta ja yksi aikavirhe.

110cm poniluokka oli Anniinan ja Marblen käsialaa. Vaikka rutiinia Marblelta ei tältä tasolta hirveästi ole, näytti se kyntensä tekemällä erittäin helponnäköisen, nopean ja tyylikkään radan. Uusintaradat ovat aina olleet tamman spesiaali - niin myös tänään, ja Marble suvereenisti voittikin kovatasoisen poniluokan. Maineen ja kunnian lisäksi lupaava poniratsukkomme sai voittorahaa mielettömät 1000 euroa!!

Otin osaa Martalla 130cm ja 140cm luokkiin ja pitkä kisatauko ei sen kummemmin tuntunut haittaavan suorituksiamme - ehkä ihan päinvastoin. Kolme rataa hypännyt tamma ei kertaakaan koskenut puomeihin, sijoituksia pudotti vain harmittavat aikavirheet. Karsiuduimme 140cm luokasta kuitenkin aikaratsastusfinaaliin jossa sijoituksemme oli toinen. Olin ihan mielettömän iloinen sekä omasta puolestani että Martan puolesta - tästä on tamman hyvä jatkaa mammalomalle.

Näissä mietteissä on erinomaisen hyvä suunatta katse kohti tulevia kisoja - ja voittoja!

Täältä tullaan tanska!

Aikomuksenani oli lähteä tanskaan joulun jälkeen tai ensi vuoden alussa mutta aikatauluihin tuli melkoinen muutos. Lähtö on huomenaamulla! Ja ei, älkää edes kysykö mistä idea tälläiseen äkkilähtöön tuli - se vain tuli! Lennot menisi sopivasti niin, että pääsisin jouluksi takaisin kotiin. Ann-Lizallakin olisi näiden parin päivän aikana aikaa tutustuttaa minua tiloihinsa, ja Tanskassa olisi sopivasti parit kansalliset kilpailuit jossa voisi käydä katsastelemassa kisameininkiä ja myyntiponeja.

Olisin mieluusti viihtynyt pidempääkin - nyt matkan pituus on maanantaista torstaihin - mutta tahdon ehdottomasti jouluksi kotiin, eikä Reettakaan ikuisuuksia yksin pysty tallia pyörittämään. Muuten olisi joulun jälkeen voinut lähteä pidemmäksi aikaa, mutta meillä alkaa Team Katajakulman valmennusleiri jossa tahdon ehdottomasti itse olla valmentamassa, joten olosuhteiden pakosta lähtö tapahtuu melko nopeasti...

Ekana päivänä saavun Tanskan lentokentälle puolen päivän aikoihin. Ann-Liza lupasi tulla minut hakemaan Downhilliin jonne ajelee kuuleman mukaan noin tunnin verran lentokentältä. Kun matkatavarat olen saanut purettua on minulle järjestetty jonkinmoinen opastettu tallikierros, paikkoihin, rutiineihin ja poneihin tutustumista. Sen suurempia ohjelmia ei ekalle päivälle ole suunniteltu, ehkäpä illalla täytyy tehdä pakollinen paikallisiin nähtävyyksiin tutustuminen...

Tokan päivän vietän suunnitelmien mukaan kokonaan Downhillissä. Aamupäivällä saan vapaasti seurailla tallin arkirutiineja ja ponien treenausta, sekä tietysti katsella myyntiponeja vähän "sillä silmällä". Iltapäivällä sitten olisi luvassa kiinnostavien myyntiponien koeratsastusta, ja varmaankin paperiasioiden hoitoa jos joku poneista vaikuttaisi siltä että se Suomessa menisi kaupaksi.

Kolmantena päivänä lähdemme katsomaan kansallisia esteratsastuskilpailuja jossa muutamat Downhillin ponitkin kilpailevat. Harvinaista kyllä, saan viettää koko päivän ihan turistina ratsastusurheilusta nauttien kun ei tarvitse jännittä omia tai valmennettavien kisasuorituksia. Ann-Lizan mukaan päivän aikana nähdään myös erilaisia show-tyyppisiä esityksiä, mm. oriparaateja ja myyntihevosnäyttelyitä.

Neljäntenä päivänä olisi sitten kotiinlähdön aika. Aamupäivällä ehdin vielä osallistua Downhillin rutiineihin tai etsiä lähikaupungista jotain tuliaisia kotiväelle (vaikka eiköhän tallitytöille ainakin riitä mukanani raahamat uudet ponit).

Nyt jännittää ihan mielettömästi, kassit on vielä puoliksi pakkaamatta ja hepatkin hyvästelemättä. Ja tallinhoito-ohjeet on kirjoittamatta, ja joku pitäisi palkata Titoa rapsuttelemaan kun minä en ole sitä jatkuvasti tekemässä...

Joulutarinoita II

Heinävintin kauimmaisessa nurkassa, kaikista vanhimpien heinäpaalin luomassa kotipesässään Katajakulman oma tallitonttu virittäytyy joulutunnelmaan. Kynttilän liekki luo kelmeää valoa pimeään pesäkoloon ja tallituvasta varastettu pipari tuoksuu perinteisille jouluherkuille. Pienet tontunkädet kastavat sulkakynän musteeseen jonka jälkeen mietteliään näköinen tonttu aloittaa kirjoittamisen

Katajakulman oma tallitonttu täällä kynän varressa kirjoittelee, tervehdys siis kaikille jouluihmisille! Joulun aika on tontuilla tunnetusti kiireistä aikaa, mutta minä olen harmikseni melkein pitkästynyt. Nuoruusvuosinani olin hyvinkin kiireinen ja toimelias ympäri Suomea kiertäessäni, mutta pukki lähetti minut eläkepäiviäni viettämään Katajakulman tallin vintille. No, eihän minun 150-vuotias selkäni enää pitkiä vaelluksia kestäisikään, joten pakko kai tyytyä Katajakulman talliväen tarkkailuun.

Olenkin ehtinyt kerät merkintöjä koko tämän vuoden ajan ja lähetellyt säännöllisin väliajoin raporttia korvatunturin suuntaan. Vaikka tonttujen merkinnät ihan virallisten sääntöjen mukaan ovatkin oikeasti salaisia, on mielestäni hyvä paljastaa näin joulun alla pahimmat rikkeentekijät.

Hevoskansasta minulla on raportoitavana hyvien uutisten lisäksi muutama hiukan huonompikin. Tuhmuuslistalla kärkipaikkaa pitää Topi, jonka pudotussaldona tältä vuodelta on pyöristyttävät 29 pudotusta. Näiden rikkeiden lisäksi ruunalta löytyy kolme karkureissua ja yksi rehuvarastoon murtautuminen. Ja aivan kun tässä ei olisi tarpeeksi, olen joulukuun aikana jo kahdesti pelastanut talliin ripustetut joulukoristeet tämän ahmatin suusta.

Kaksijalkaisista eniten negatiivista palautetta on viime vuoden tapaan saanut Lotta, vaikka häneltä on jonkinmoista parannusta viime vuoteen tapahtunut. Kirosanoja on edelleen lipsahdellut luvattoman paljon erinäisissä tilanteissa - luojan kiitos melko harvoin pienten lasten läsnäollessa! Joka tapauksessa, pahaa ne kirosanat korvilleni silti tekevät. Myös erinäinen passuuttaminen, komentelu ja käskyttäminen on vähentänyt Lotan joululahjamäärän lähes puoleen.

Lopuksi on myös selvennettävä että tallitontulla on tavallisten vakoilupuuhien lisäksi tehtävänä huolehtia tallin joulutunnelmasta ja jouluturvallisuudesta. Lotta ja Reetta luulevat hevosten hyvää hyvyyttään jättävän jouluherkut ja joulunauhat tallin puolella rauhaan - ehei, minä vahdin ettei yksikään hevonen pääse käsiksi joulukoristeisiin. On minulla myös omat niksini joulutunnelman levittämiseen, milloin kukakin sattuu yllättymään salaperäisestä joululahjasta, tai hajuhermoja hellivästä glöginhajusta pesukarsinassa...

Nyt minun on kuitenkin kiirehdittävä katsomaan, onko tallin nuorimmat poniratsastajat onnistuneet salakuljettamaan muutaman piparin heinävintin yläluukulle. He, kun toden totta uskovat minun olemassaolooni, toisin kuin useammat muut varttuneemmat henkilöt.

Katajacup 2010-2011!!

Se on täällä taas! Nf-ponien mittelö, katajacup starttasi viime vuoden tapaan hiukan ennen joulua riehaakkaalla aloitusosakilpailulla. Viime vuodesta mieleen jäänyt loistava meininki valtasi jälleen Katajakulman maneesin kun radalle päivän aikana lähti yhteensä 143 voiton tavoittelijaa.

Päivän pääluokkia oli kaksi, esteissä new foresteille avoin Katajacup käytiin 80cm tasolla ja kouluratsastuksessa luokkataso oli helppo B. Katajakulman katsomorivissä tunnelma nousi ihan yhtäkkiä kattoon, kun molemmisa luokissa sijoittui monia Katajakulma-poneja. Esteluokassa voitto meni upean radan jälkeen ansaitusti Säteelle joka ratsasti new forestia nimeltä Koivulehdon Lovie. Lovien isä on meidän tallissa asusteleva Lortti, ja hiukan samoja piirteitä poneista löytyykin. Kakkossijalle muutaman sekunnin huonommalla ajalla ratsasti Katajakulma teamiin kuuluva Alexandra tiimiponillaan Aittolan Onnilla ja kolmossijallekin kiisi meitä edustava Ira Östevis Norilla joka on viime aikoina napsinut voittoja tuon tuostakin.
Koulupuolella voitto meni Katajakulman kasvatille, joka asuu tällä hetkellä Koivulehdossa. KK Kastanjan taitavasti ratsasti voittoon Eveliina. Esteluokan tapaan kakkossijan nappasi Alexandra Onniponilla ja kolmossijalle vain muutaman prosentin sadasosan huonommalla tuloksella Berni - Brilliant Pony.

Kun cup pisteet laskettiin yhteen kärkipaikalle tukevasti kiilautui kaksi ratsukkoa, joilla molemmilla 20 cup-pistettä. Ykkössijaa hallussan pitävät siis Säde A. - Koivulehdon Lovie & Alexandra - Aittolan Onni. Kakkossijalle 12 pisteellä on Eveliina V - KK Kastanja.

Perinteen mukaan jaoimme myös muutamia erikoispalkintoja jotka oli sponsoroinut Korajärven Ratsastuskeskus. Päivän parhaaksi ratsastajaksi kruunattiin Berni joka ahkeroi nimiinsä päivän aikana yhteensä seitsemän sijoitusta - varsin kunnioitettava määrä! Yleisön avustuksella sympaattisimmaksi ratsukoksi valittiin Räsy ja Ruusurannan Romeo jotka ottivat osaa sekä metrin että 120cm korkuiseen esteluokkaan, palkinnon saantia edesauttoi varmasti sekä hevosen että ratsastajan superpositiivinen asenne. Päivän siisteimmän esteradan esitti metrin luokassa kilpaillut Paul - Chasing Sky, ja parasta yhteistyötä kisaradalla nähtiin Iralla ja Östevis Norillä.

Muiden luokkien tulokset löytyvät kokonaisuudessaan täältä.

Vuoden palkinnot

Tänään illalla oli meillä Katajakulmassa palkintogaala, jossa jaettiin viime vuoden tapaan palkinnot vuoden henkilölle sekä vuoden hevoselle. Tänä vuonna jaettiin muutama muukin palkinto, ja niin sanotun "virallisen tilaisuuden" jälkeen oli tallihuoneessa tarjolla asiaan kuuluvasti glögiä, joulutorttuja ja pipareita.

Vuoden henkilöksi nimettiin tänään Anniina. Anniina on pyörinyt Katajakulman porukassa tallin perustamisesta lähtien lähes päivittäin, ja onkin yksi luotettavimmista tallitytöistämme. Anniina tekee sovitut hommat huolellisesti ja on aina valmiina auttamaan - oli kyse sitten alkeistuntilaisen avustamisesta, karsinansiivousavusta tai mistä tahansa muusta avusta. Anniina ansaitsee kunniamainnan myös loistavana ratsastajana ja positiivisena tsemppaajana. Monia tuhansia kertoja kun muut ovat jo luopuneet toivosta, Anniina jaksaa tsempata ja yrittää vielä kerran - tästä esimerkkinä mm. mahdoton Marble joka Anniinan loputtoman kärsivällisyyden ja pitkäjänniteisyyden myötä kasvoi upeaksi esteponiksi. Saman tempun Anniina teki myös hankalan Melindan kanssa, ja sai tuittuilevan tamman taistelemaan itsensä puolesta. Tämän vuoden aikana Anniina on napsinut lukuisia sijoituksia 90-110cm tasolta, ja sen lisäksi ollut korvaamattomana apuna tallitöissä.

Vuoden hevosen valinta oli meillä erittäin vaikea ja hankala. Mielestämme jokainen hevonen sen olisi ansainnut - tekeväthän ne kaikki upeaa työtä opetusratsuina. Palkinto myönnettiin kuitenkin yleisöäänestyksen myötä Östevis Nori - tammalle, joka on tehnyt jo muutaman vuoden ajan loistavaa tuntityötä. Nori on iloinen ja positiivinen tamma, joka ei kiukkuile tai ärhentele turhista. Nori myös on varsinainen monitoimiosaaja, se hyppää upeasti, suorittaa koulukiemurat kivasti, antaa haastetta kokeneemmalle ratsastajalle mutta samalla toimii erinomaisesti myös alkeisratsastajien alla. Ja ihan kuin siinä ei vielä olisi tarpeeksi, on tamma kilpaillut tänä vuonna hienolla menestyksellä ja jättänyt upeita varsoja.

Vuoden menestyjä - palkinto annettiin hepoista Kulman Marblelle joka on menestynyt upeasti, ensin se voitti nuorten hevosten tapahtumissa ja nyt se voittaa jatkuvasti 90-110cm tasolla esteluokkia - vaikka ikää on vasta kuusi vuotta. Seuraava palkinto, "kullanarvoinen tallityttö" ojennettiin Saritalle joka tänä vuonna ahkeroi Monnin ainoana hoitajana - käyden tallilla seitsemänä päivänä viikossa. Nyt kun Monni on myyty, hoitaa Sarita Lotan kisaoria Classicoa - ja täytyy myöntää, että sekä hevonen että varusteet ovat aina moitteetomassa kunnossa.

Myönsimme myös "vuoden edistyjä" palkinnon yhdelle ratsastajalle sekä yhdelle hevoselle. Hepoista palkinnon pokkasi Dako, ruuna joka vuosi sitten oli juuri ja juuri helppo Bee tasolla, suorittaa nyt helppo A-kouluratoja, laukanvaihtoja, avotaivutuksia, sulkutaivutuksia ja muita koulukiemuroita kuin vanha tekijä - ja liikettä Dakolta löytyy. Ratsastajista tämän palkinnon sai Alexandra, joka puolessa vuodessa nuosi Team Katajakulmaan luontaisen lahjakkuutensa ansiosta - tytöllä on luonnostaan erinomainen tasapaino, rytmitaju ja kosketus hevosiin.

Ja vielä yhden ekstrapalkinnon jaoimme monitoimimiehellemme, Jarkolle. Jarkko huolehtii niin arkipäiväisistä (mutta tärkeistä!) asioista että joskus hänen työpanoksensa voi jäädä huomaamatta. Jarkko mm. huolehtii kentän ja maneesin kunnossapidosta, pihojen auraamisesta ja hiekoittamisesta, hevosten kengityksestä, hevosaitojen kunnosta ja kestävyydestä, tilojen yleisestä toimivuudesta sekä heinä - ja kuivikekuormien siirtämisestä.

Kiitos ja kunnia kuluu erikseen palkittujen henkilöiden lisäksi kaikille hoitajille, talliapulaisille, hevosille ja tuntilaisille - ilman teitä tämä homma olisi mahdotonta!

Joulutarinoita I

Joulu lähestyy hirveää vauhtia ja sen kunniaksi aloitimme neljäosaisen juttusarjan jossa päästään kurkistamaan Katajakulman jouluvalmisteluihin ja joulunviettoon. Luvassa siis paljon joulufiilistelyä ja kaikenmoista jouluhömppää :)

Itsenäisyyspäivää vietettiin meillä hoitajien maastoreissun merkeissä. Kahdentoista maissa meidän tallin pihasta lähti sini-valkoisiin pukeutunut tonttujoukko jouluporoillaan kohti lumisia maastopolkuja. Täytyy sanoa, että kerrankin ilma oli meidän puolella. Pakkasasteita oli juuri sopivasti (-5), ei siis ollut tylsänmälsä loskakeli mutta toisaalta oli sen verran lämmin että pystyi tunnin verran ratsastamaan ilman että jäätyisi satulaan kiinni. Toinen plussa tälle kelille tuli kauniista lumisateesta. Kauniita, valkoisia pisaroita ripotteli hiljakseen taivaalta josta ne sitten laskeutuivat meidän heppojen sinisille loimille.

Lenkin piti olla rauhallisen leppoisa käynti-ravilenkki, mutta tiedättehän te kuinka vastustamattoman houkuttelevalta lumiset pellot näyttävät. Ja ne eivät nimenomaan houkuttele rauhaisaan kävelyyn, vaan kunnon peltolaukkaan. Parin minuutin kuluttua tanner tömisi kymmenistä jalkapareista, lumi pöllysi ja jännittyneet kiljahdukset kaikuivat avaralla pellolla. Kun hepat saatiin rauhoiteltua ja pääluku laskettua (mieletöntä, kukaan ei pudonnut!) suunattiin kotia kohti.

Kun hepat oli maastolenkin jälkeen lämpimästi loimitettuina ja lämpimät glögit juotu tallihuoneessa aloiteltiin tallin joulukoristelua. Joulukoristelu oli tänä vuonna vähän myöhässä, yleensä olemme joulutunnelmissa jo marraskuun puolivälissä... No, parempi ne koristelut on saada valmiiksi sitten hiukan myöhässä kuin ei ollenkaan!

Joulukoristeet ei tietenkään löytynyt niin helposti kuin olisi voinut kuvitella. Virallinen joulukoristelaatikon paikka satulahuoneen yläkaapissa ammotti tyhjyyttään, ja melko kauan saatiinkin penkoa että hoksattiin ne kuivaushuoneen pesukoneen takaa kaivaa esiin. Ilmeisesti ne oli sinne siirretty suursiivouksien aikaan, vaikka paikka kieltämättä oli hiukan epäkäytännöllinen. Pääasia oli kuitenkin se, että joulukoristeet löydettiin ja päästiin niitä ripustelemaan.

Satulahuoneeseen kiinniteltiin joulupalloja, vihreitä ja punaisia joulunauhoja sekä muutama joulukaramelli. Tietysti samalla oli hyvä tehdä vähän yleistä järjestelyä ja joku hoitajista saikin loistavan idean. Rajataan ilmoitustaululta pieni tila joulutoivotuksia ja joulukortteja varten!

Tallin puolellakin alkoi nopeasti näyttää jouluisalta. Pysyttelimme melko lailla samassa teemassa kuin satulahuoneen puolella, mutta koska talli on täynnä ahmattiheppoja laitoimme virallisten koristeiden tilalle kuusenoksia. Pienen pähkäilyn jälkeen uskallettiin ihan katonrajaan ja ovenkarmien päälle ripustaa ihan oikeita, kimaltelevia joulunauhoja. Vielä kun illan pimetessä veimme ulos kynttilätuikut näytti tallilla hienolta - ja jouluisalta!

Sitten asiaankuuluvasti fiilistelimme joulutunnelmia parin tunnin verran ennenkuin joulutouhu alkoi menettää hohtoaan. Ensi kerralla joulutarinoissa piparin tuoksua ja tonttujen juoksua (kirjaimellisesti!).

Esittelyssä yhteistyökumppani

Kun ensi vuonna olisi tarkoitus aloitella vähän aktiivisempaa myyntihevos - ja maahantuontitoimintaa on hyvä ajankohta esitellä tärkein ulkomainen yhteistyökumppanimme.

Tanskassa Stald Downhill on tehnyt hiljaista yhteistyötä kanssamme jo vuoden verran. Olemme muutaman ponin sieltä ostanut Suomeen ja ennenkaikkea saaneet tärkeitä vinkkejä ja ideoita omaan ponikasvatukseen. Yhteistyötä on tarkoitus laajentaa, enemmän myyntiponeja molemmin puolin - Tanskasta Suomeen ja Suomesta vastaavasti Tanskaan. Sekä jalostusoreja ja tammoja puolin ja toisin.

Downhill on itsekin melko nuori kasvattaja, mutta tallia pyörittävällä Ann-Lizalla on erinomainen hevossilmä. Tämän hevossilmän ansiosta Downhillillä onkin todella laadukkaat kantatammat (yhteensä 4 kpl) sekä mahdottoman hienot jalostusoriit (4 kpl) joista muutamia toivon mukaan saadaan ensi vuonna Suomeen astumaan. Lyhyestä kasvatushistoriastaan huolimatta Downhillin kasvattamat hevoset kilpailevat Tanskassa ponien mestaruustasolla, ja menestyvät siellä ihan jatkuvasti. Hyvänä esimerkkinä Downhill kasvatuslaadusta on meillä asuva Downhill Loreno.

Downhillin kantatammat edustavat jokainen omaa linjaansa ja jokaisen tamman jälkeläiset nimetään tamman alkukirjaimen mukaan.
L-linjan kantatamma Larina on jättänyt kolme jälkeläistä joista kaksi asuu suomessa (Loreno & Laretta) ja tamma on tunnettu siitä että se periyttää melko kuumahkoja ja tempperamenttisiä varsoja. Toisaalta vaikka varsat eivät ole luonteeltaan helpoimpia, on niillä kaikilla yksi yhteinen piirre - ne ovat esteradoilla todellisia taistelijoita.

D-linjan kantatamma Dorianda on taas Larinan vastakohta. Se periyttää hiukan helpompaa ja tasaisempaa luonnetta. Doriandan vanhin varsa on vasta seitsemänvuotias ja tällä hetkellä tamman kaikki varsat asuvat Tanskassa. Dorianda on kuitenkin siinä mielessä meillä Katajakulmassa tuttu ja seurattu tamma, sillä se varsoi äskettäin tammavarsan (Downhill Dakota) meidän Lortista.

Myös E-linjaa edustava Esmerald on varsonut kerran Lortista, josta Ann-Liza pitää kovasti. Olisi Ann-Liza ollut valmis ottamaan Lorenon Tanskaan itselleen astumaan, mutta emme raaskineet herraa ihan kokonaan sinne lähettää. Tämä Lortin varsa oli Esmeraldan itsensä ensimmäinen varsa, sillä tamma kilpaili vielä kaksi vuotta sitten hollantilaisratsastajan alla ponien europaanmestaruuskilpailuissa.

Kaikista kokenein siitostamma on C-linjaa edustava Cigardå joka on viimeistä sukulaistaan myöten täyttä tanskalaisverta. Cigardån jälkeläiset ovat olleet niin sanottua "kuumaa kamaa" tanskan lisäksi Keski-Euroopan ponimarkkinoilla. Tunnetuin varsoista on EM-voittaja poniruuna Downhill Cassidy, ja mainetta on myös niittänyt Downhillissä astuva Downhill Curomendo. Koitan parhaani tehdä, että joskus saisin Suomeen Cigardån jälkeläisen, tai sitten edes varsanvarsan.

Downhillissä astuu tällä hetkellä neljä kuolettavan upeaa ponioria. Käymme Ann-Lizan kanssa kovasti neuvotteluja siitä josko saisimme edes jonkun näistä upeista oreista Suomeen astumaan, tai edes säännöllisesti saisimme oriin siirtospermaa Tanskasta tänne. Edellä mainittu Downhill Curomendo on Ann-Lizan oma ylpeys, eikä ihan turhaan. Nuori ori on voittanut Tanskassa lähes kaiken ponichampionaateista aina tanskan mestaruuksiin. Curomendolla on myös haluttu, hieno sukutaulu sekä luonne jota varmasti jokainen kilpaponikasvattaja toivoo kasvatilleen.

Downhillin konkariori Cobaret alkaa jäädä eläkkeelle astumishommista. Cobaret on peruslaadukas jalostusori, omilta saavutuksiltaan huippujalostusoria vaatimattomampi mutta varsojensa näytöiltä keskitasoa ehkä hiukan parempi periyttäjä. Don Weldoy on oman kisauransa lopettanut keski-ikäinen jalosusori jonka ensimmäinen ikäluokka kääntyy nyt kilpailuikäiseksi. Don Weldoy ei itse kilpaillut hirvittävän paljon, mutta on niin hyvätyyppinen, hienohyppyinen ja tahdikasliikkeinen että on hyvin suosittu ori kaikissa pohjoismaissa, etenkin Ruotsissa.

Nuorin jalostusoritulokas on Ruotsalaissyntyinen Österhölm Micou, vasta kuusivuotias ori joka itsekin aloittelee kisauraansa. Micou astuu pari seuraava astumiskautta vain muutamia tammoja ja keskittyy kilpailemiseen, tavoitteena parin vuoden päässä arvokilpailut. Micou on saanut nuorten ponien laatuarvosteluista erinomaisia pisteitä ja sitä suositellaan etenkin esteponijalostukseen hienojen estepisteiden ansiosta (laukasta 9 pistettä, estearvioinneista pelkkiä ysejä).

Tulevaisuudessa Suomessa kuullaan varmasti Downhill-poneista, olen nimittäin itse lähdössä joulun alla tai heti uuden vuoden jälkeen Tanskaan katsastamaan myyntiponitarjonnan ja neuvottelemaan näistä jalostusorijärjestelyistä. Peukut pystyyn, sillä voin luvata että kuka tahansa yllä esitellyistä oreista tekisi hyvää suomalaiselle nf-ponikasvatukselle!

Kisaraportti Korajärveltä!

Vihdoinkin korajärvellä tapahtuu... Joulukuun ekalla viikolla kisailtiin Korajärven ratsastuskeskuksen upeissa puitteissa, Korajärvi Winter Horse Show'ssa. Pitkään aikaan ei olla näin isoissa kisatapahtumassa oltu, joten Lotta oli tuttuun tapaan aika lailla hermona.

Kilpailut alkoivat jo heti yhdeksältä, joten meillä tallin pihassa kävi kuumeinen kuhina jo kuuden maissa. Ekana päivänä meillä lähti mukaan hyppäämään viisi hevosta ja neljä ratsastajaa sekä kannustus - ja apulaisjoukkoihin viisi hevosenhoitajaa. Aamupäivällä ratsastettiin pienemmät luokat jossa meidän porukka hyppäsi, ja illalla kun hepat oli viety kotiin pääsimme vielä seuraamaan pääluokkia.

Ekassa luokassa, joka hypättiin metrin korkeudella starttasi Anniina Marblella, Lotta Titolla ja Julia Houdinilla. Koko luokan ekana starttaava Julia joutui radalle hiukan yllättäen eikä Houdini ehtinyt ihan parhaaseen vireeseensä. Näin ollen tuloksena kolme pudotusta. Lotta oli Titolla lähes heti Houdinin jälkeen eikä näppärä Titokaan oikein löytänyt kisavirettä - kaksi puomia alas. Lotta oli jo ihan varma, että tässä on meneillään joku kirous kun puomeja ropisee alas, sitten Lotta oli jo perumassa loput lähdöt kun ei olla treenattu tarpeeksi. Sitten kun teräshermo Anniina verryttelyssä keulivalla ja pukittelevalla Marblella teki nopean nollaradan hehkutti Lotta jo sitä kuinka hienosti kisat ovat alkaneet. Ja hienostihan ne alkoivat, kun Anniina ja Marble olivat lopullisissa tuloksissa kolmansia.

115cm luokassa Houdini löysi tutun, turvallisen kisavireensä ja teki Julian kanssa nollaradan. Kärkisijoista ei ollut tarkoituskaan kamppailla - vaan hakea se varma nollarata, joten kuudes sija oli ihan positiivinen ylläri. Pitkästä aikaa myös Loreno pääsi isompiin karkeloihin, tällä kertaa ehkä pikkasen ruosteessa kun radalta kaksi pudotusta. Tässä luokassa nähtiin myös tuttuja Katajakulmalaisia. Katajakulman kasvatti, KK Kastanja hyppäsi ratsastajansa Säteen kanssa hienosti rahasijoille ja nostatti meidän porukan tunnelmat kattoon.

Tämän päivän vika kisaluokka oli viisivuotiaiden hevosten 105cm korkeudella käytävä kilpailu, josta parhaimmat jatkaisivat huomenna ratsastettavaan finaaliin. Classico tuntui tänään olevan hyvällä päällä, se tyytyi verryttelyssä vain tanssahtelemaan korkein askelin - muuten se keskittyi täysillä esteisiin. Lotta onnistui säilyttämään keskittyneen fiiliksen Kallen kanssa ja he palasivat radalta nollaradan tehneinä. Vaikka suoritusaika ei ollut kaikista nopein, raivasivat he tiensä huomisen finaaliin. Peukut pystyyn siis!

Lauantai-päivä oli onnistuneesti ohi vasta sitten kun kotiin palattuamme kaikki hevoset oli purettu kopista, harjattu huolellisesti, loimitettu sekä jokainen jalkapari hoidettu viimeistä karvaa myöten. Ja täytyy myöntää, että heppojen hoidon jälkeen kisaporukalla meni myöhään tallihuoneessa valvoessa ja kisatunnelmia fiilistellessä - kunnes joku sitten huomasi että huomenna on herätys jälleen ennen kuutta.

Sunnuntaina vuorossa oli vielä astetta vaativimpia luokkia ja meiltä lähti hyppäämään vain Loreno Johannan kanssa, Classico Lotan kanssa ja Houdini Julian kanssa. Jo ekan luokan alkaessa jännitys Katajakulman kisakatsomossa oli melkoinen, Johanna starttaisi ensimmäistä kertaa elämässään huikean kokoisella 120cm radalla - allaan tietysti luottoponi-Lortti. Kyseessä oli taitoarvostelurata, ja sen lisäksi että esteet olivat ihan maksimikorkeudessaan oli radalla hankalia, teknisiä kohtia joista selviäminen vaati taitoa molemmilta osapuolilta. Mutta kuten on huomattu, tiukan paikan tullen tämä ratsukko on parhaimillaan - kolmas sija!!

Sitten edessä oli tunnin odottelu, ennenkuin oli Julian ja Houdinin vuoro nousta estraadille. Kyseessä oli hiukan erikoisempi luokka, 110cm hevosenvaihtokisa jossa jokainen ratsastaja saa alleen itselleen täysin tuntemattoman hevosen jolla pitäisi radasta selvitä läpi. Ja aikaa uuteen, arvottuun ratsuun oli aikaa tutustua verryttelyn ajan, eli noin viisitoista minuuttia. Julia sai ratsuksi eestiläishevosen, Roos ESTin ja yhteistyö lähti sujumaan aika nopsasati. Näin ollen Julia ratsasti luokassa kolmannelle sijalle, ja osoitti jälleen muuntautumiskykynsä ratsastajana.

Heti vaihtokisan jälkeen alkoi viisivuotiaiden hevosten finaali, 110cm estekorkeudella. Classico tuntui tänäänkin ihan erinomaiselta ratsastaa, ja Lotta lähtikin melko luottavaisen oloisena radalla - ja palasi sieltä ihan fiiliksissä. Classico teki hienon, hienon nollaradan ja Lotan sanoin "tuntui kerrankin kuuntelevan ja odottavan ohjeita, joita se sitten vielä noudatti!"

Korajärven kisoista palattiin siis iloisin mielin kotiin, monta sijoitusta ja yhtä kokemusta rikkaampana :)

Naapuritallilla kisoissa

Tiistai-iltana oltiin iltakisoissa naaputallillamme, Lehmuston Tallilla. Tällä kertaa mukana meitä oli ihan kivankokoinen joukko kun luokkakorkeudet olivat sopivia ja kisapaikkakin tosi lähellä. Meillä on ollut Team Katajakulman kanssa vähän pidempi kisatauko, mutta siitä huolimatta homma sujui rutiinilla ja hienoja sijoituksiakin tuli :)

60cm luokassa tehtiin poikkeus yleisiin kisajärjestelyihimme, otimme ulkopuolisiin kisoihin muitakin kuin teamiläisiä - tässä luokassa kisasi tuntiratsastajistamme Emmi, Linda ja Jinna. Emmi teki Norin selässä järisyttävän hienoa jälkeä voittamalla koko luokan, samoin Linda Dakolla teki hienon siistin radan ja Jinna sai vähän vikuroivan Topinkin kokonaisen esteradan yli.

70-80cm luokassa oli sitten ensi vuoden edustusjoukkuelaisia. Paljon kisannut Johanna uuden projektinsa Bacardi Blanchen kanssa oli luokassa häntäpäässä. Blanche oli ekaa kertaa ulkopuolisissa kisoissa ja ujo tamma jännitti ihan hirveästi. Yhdellä kiellolla ja yhdellä pudotuksella ratsukko kuitenkin selviytyi maaliin. Lola ja oma kasvattimme Unski tekivät hienon nollaradan ja selvittivät uusintaradan kaikista nopeiten - loistavaa! Luokassa oli myös joukkueen uusi tulokas, Alexandra Onnilla - tuloksena kaksi pudotusta.

90-100cm oli tallimme konkariratsukon juhlaa. Johanna ja Loreno ottivat suvereenin voiton tyylipuhtaalla ja mielettömän hienolla radalla. Tempperamenttisten tammojen ratsastamiseen "erikoistunut" Anniina on saanut myös Marblen taistelemaan puolestaan, ja he olivatkin luokassa kolmannella sijalla. Tässä luokassa ainoan pettymyksen tuotti oma ratsastukseni Classicon kanssa, jäin vähän liikaa jarruttelemaan ja Classico ei siitä oikein tykännyt - tuloksena kaksi pudotusta.

100-110cm Julia ja Houdini tekivät ensistarttinsa kisoissa (tuloksena viides sija) ja koitin itse viritellä Titoa kisavireeseen pitkän tauon jälkeen, neljäs sija ja ihan kiva fiilis radasta.

Mestareiden haastattelut

... vihdoinkin! Mestaruuskisat ratsastettiin kuukausi sitten, ja vasta nyt saan aikaiseksi julkaista mestareiden haastattelut. No, parempi myöhään kun ei milloinkaan ;).

Ensiksi koulumestari Lolan haastattelu:
1. Perinteinen eka kysymys, miltä se voitto tuntui?
Mahtavalta tietty! Monni oli upea ratsastaa, ja välillä radalla tuntui oikeasti että yhteistyömme toimi ja leijailimme eteenpäin ihan oikeana ratsukkona. Hienoa oli myös huomata että pärjään koulupuolella, olen aina ollut sitä mieltä että koulupuoli on selkeästi heikompi minulla kuin tuo estepuoli.

2. Hepat arvottiin mestaruuskisoihin, suosiko arpaonni kun sait Monnin?
Suosi! Vaikka aluksi vähän epäilin, olin ratsastanut vain pieniä, kevyitä ja nopeita poneja - Monni kun oli ihan erityyppinen. Loppujen lopuksi Monni oli tosi kevyt ja kiva ratsastaa.

3. Kerro sitten jotain itsestäsi ratsastajana
Täytyy sanoa että olen melko tavoitteellinen ratsastaja ja haluan tulla oikeasti aina vain paremmaksi ratsastajaksi. Tykkään ratsastaa nopeilla ja pienillä hevosilla, enkä aina jaksaisi keskittyä peruskouluratsastukseen... Haaveammattina on nuorten hevosten ratsuttaja.

4. Kerro jotain omia kokemuksiasi Monnista?
En ole kovin paljoa ratsastanut tai hoitanut Monnia, mutta sen mitä olen oria nähnyt on se tosi hyvätapainen ja kiltti. Ratsastaessa myös hyvin herkkä ja kuuliainen, ihan täydellinen poniori siis

5. Mitenkäs tästä eteenpäin? Onko erityisiä tavoitteita tai muuta?
Päätavoitteena ensi vuodelle on varmaan Katajakulman isommat kisat, mm. Katajacup, Ponyshow ja tietysti ensi vuoden mestaruudet. Lotan kanssa olemme asettaneet myös tavoitteeksi Unskin nostaminen 90cm ja 100cm tasolle jos vain ponin kapasiteetti riittää.

Sitten esteosuuden voittaja, Heta
1. Perinteinen eka kysymys, miltä se voitto tuntui?
Tosi kivalta! Omat kisahermoni on oikeasti huonot, ja ennen radalle menoa oli hyvä, etten pyörtynyt jännityksestä. Mutta loppujen lopuksi en tämän tyytyväisempi voisi olla!

2. Hepat arvottiin mestaruuskisoihin, suosiko arpaonni kun sait Unskin?
Kyllä se suosi, Unski oli toiveheppani numero yksi. Olen ratsastanut sillä aika paljon tunneilla ja hoidellut pari kuukautta joten sinällänsä kyseessä oli tuttu kaveri. Unski on myös varma ja kiltti hyppääjä, mikä vähän auttoi pahimpaan kisajännitykseen.

3. Kerro sitten jotain itsestäsi ratsastajana
Oon ratsastanut vasta pari vuotta, mutta heppoja hoidellut koko ikäni. Enemmän tykkään vain hoidella ja touhuta maastakäsin, ratsastajana olen ehkä vähän arka, enkä mitenkään erityisen kunnianhimoinen.

4. Kerro jotain omia kokemuksiasi Unskista?
Unski on suloinen. Ja ihana, ja hurmaava. Ja superkiltti! Ja jotenkin Unski on sellainen poni, että sen kanssa kaikki on kivaa kun se yrittää aina parhaansa.

5. Mitenkäs tästä eteenpäin? Onko erityisiä tavoitteita tai muuta?
Tästä eteenpäin jatkan ihan normaalisti Katajakulmassa tunneilla ja heppoja hoidellen. Koitan myös rohkaista itseäni kisaamaan vähän enemmän, koska loppujen lopuksi kisaaminen on tosi hauskaa puuhaa. (kunhan pääsisi pahimmasta kisajännityksestä).

TALVI !

Koska se tänne rantautui? Viikko sitten oli kuraa, loskaa, vettä ja harmaata. Tänä aamuna pakkasta oli kymmenen astetta ja lunta maassa kaksikymmentä senttiä. Viikon aikana onkin riittänyt hulinaa kun olemme etsineet hepoille toppaloimia, varastoineet kesän sadeloimet ja klipanneet aktiivisemmin treenattavia ratsuja. Tuntihepat saavat kasvattaa kunnon lämpimän talvikarvan, mutta vähemmän tunneilla käyvät Gretito ja Classico ajeltiin melkein kokonaan nakuiksi.

Talven kynnyksellä aloitettiin tallissa myös hevoskannan pienennys. Talliporukalle ja rahapussille alkoi olla jo liikaa lähes kolmenkymmenen hevosen omistaminen, siivottavia karsinoita ja tarhoja oli loputtomasti, täytettäviä rehu - ja vesiastiota oli liikaa sekä kaikenlaista muuta puuhaa kertakaikkiaan mahdottomasti.

Jätimme Katajakulmaan yhdeksän tuntihevosta, jotta tuntitoimintamme saadaan pysymään vielä aktiivisena ja virkeänä. Tuntsareista kaksi on Katajakulman omia kasvatteja, kiltti ja rauhallinen KK Unski, sekä hiukan haastavampi ja tempperamenttisempi Kulman Marble. Näiden kahden lisäksi tuntihommista löytyy kolme muuta new forestia, kokeneet Östevis Nori sekä Aittolan Onni ja vasta tuntiuraansa aloitteleva viisivuotias tamma Bacardi Blanche - joka luonnollisesti käy tunneilla vain pari kertaa viikossa, parhaimpien oppilaidemme alla. Nyffien lisäksi tunneilla työskentelee pikkuratsastajille suunnattu poniristeytysruuna Tiptoe, sekä vähän kookkaammat hevosruunat, L'Houdini sekä Ravardao.

Tuntihevosten lisäksi tallissa asustelee Lotan yksityishevonen, KK Classico sekä Lotan silmäterä "Tito" joka käy satunnaisesti tunneilla tuuraamassa. Tallin jalostusoriina toimiva Downhill Loreno on vuokrattu oriin pitkäaikaiselle ratsastajalle, Johannalle joka kisaa ja hoitaa Lorttia kuin omaa hevostaan. Tallissa asuu myös Lotalle erityisen tärkeä ponitamma, Kulman Melinda joka on vasta kolmivuotias - tärkeäksi Melindan tekee se, että se on Lotan ensimmäisen oman ponin (Marmoon's Melindan) viimeinen varsa. Marmoon's Melindahan lopetettiin vanhuuden vaivojen vuoksi pari viikkoa sitten.

Kun tallitilanne ollaan saatu selvitetyksi on luvassa paljon toimintaa. Mm, viime talvena ratsastettu Katajacup starttaa jälleen joulukuussa, vain viikkoa ennen syystuntikauden päättäjäiskisoja. Suunnitteilla on myös pikkujoulut sekä jouluratsastus joista lisää tietoja lähempänä... :)

Alkusyksyn tunnelmia

Elokuussa huomattiin kuinka nopeasti ja yllättäen se syksy tänä vuonna saapuikin. Ensimmäiset päivät vielä paistateltiin ihanassa auringonpaisteessa ja puolessa välissä pengottiin paniikissa syyssadeloimia herkkänahkaisempien ponien suojaksi. Loppukuusta auringoiset päivät ovatkin olleet erittäin harvassa, joka päivä tuntuu olevan harmaata ja tihkuista...

Synkeistä keleistä huolimatta syksyn 2010 tuntitoiminta lähti vauhdilla käyntiin. Nyt meillä pyörivä tuntikausi on vasta kolmas, joten ei voi vielä sanoa että olisimme kovinkaan rutinoitunut ratsastuskoulu. Silti kaikki tuntipaikat täyttyivät hyvin ja muutaman kerran olemme mukavaa palautetta opetustoiminnastamme kuulleet. Tänä syksynä opetushommista vastaa Lotan lisäksi silloin tällöin myös talliapulaisemme Julia. Vierailevia opettajia ei täksi vuodeksi ole suunniteltu, lukuunottamatta marraskuussa pidettäviä Sannan istuntatehotunteja. Ja onhan meillä tuntikalenterissa uutuutena myös ponityttöjen gymkhana-tunti jota vetää Julia. Lotta taitaa olla liian vanha ymmärtämään tätä lajia, mutta Julia tuntuu olevan kovinkin innostunt tästä lajista jossa nopeiden ponien lisäksi tarvitaan taitavaa ratsastusta ja ahkeraa treenausta. Eli siis, tästä eteenpäin Katajakulmaedustus jyllää koulu - ja esteratsastusksen lisäksi gymkhanassa!

Jatkaen vielä vähän tuntiaiheessa on syksyn saapuessa muutamia vanhempia poneja vedetty eläkkeelle tuntihommista. Tänä kautena tunneille ei lainkaan osallistunut 22v tamma Marmoon's Melinda eika 19v kantakirjaori Downhill Loreno. Molemmat ponit on vuokrattu omille, pitkäaikaisille ratsastajilleen (Mellu Anniinalle ja Lortti luonnolisesti Johannalle) joiden kanssa saavat sitten nauttia eläkepäivistään. Tai mikäli tässä tapauksessa eläkkeestä voi puhua, Lortti kun vielä kilpailee aktiivisesti ja Melindakin vasta 22v täytettyään jätti kilpa-areenat - Melindalle oli näet suunniteltu vielä vanhoille päiville yhtä varsaa. Tuntihommista tulee myös jonkun ajan kuluttua eläköitymään 20v tamma Lillebo Maj, mutta ainakin vielä luottoponimme tekee pirteästi tunnin päivässä.

Vanhojen ponien siiryttyä eläkkeelle on nuoremmat ponit siirtynyt tuntihommia tekemään. Esimerkiksi oma kasvattimme, pian 7v KK Unski on aivan todellinen tuntiponihelmi joita on vain yksi sadasta. Vaikka yritämmekin käyttää nuorta ponia säästeliäästi tunneilla ja pääasiassa vain kokeneiden ratsastajien alla tuntuu se olevan luotettava arempienkin ratsastajien kanssa. Toinen oma kasvattimme Kulman Marble ei tempperamenttinsa takia sovellu alkeistunneille vaan se käy tunneilla pääasiassa vain oman kisaratsastajansa kanssa. Muutaman kerran on Marble kuitenkin tuurannut muita poneja Helppo A-ryhmissä. Muut nuoret kisalupauksemme Bacardi Velvet ja Dressed In A Bunnysuit TOY käyvät myös tunneilla. Velvet on vähän tasaisempi ja käy kaikentasoisilla tunneilla, mutta Ressi käy vain kokeneempien tunneilla vilkkautensa vuoksi. Myös Lotan kisahevosena toiminut Oscia Yess on siirtynyt puoliksi tuntihommiin, tamma tuntuu enemmän nauttivan tunneilla kulkemisesta kuin isoista estekisoista - etenkin tamma rakastaa pienten lasten talutustunteja!

Sitten tuntihommista kisakuulumisiin. Lotan kisaura etenee hyvin, tai ainakin innostusta tuntuu riittävän. Ykköskisatykkeinä toimivat tällä hetkelle edelleen vuokralla oleva Ariel WK, joka on kyllä kaikin puolin supertamma. Upean estepään lisäksi myös todella kiltti hoidettava, tätä jaksaa Lottakin ylistää maasta taivaisiin. Myös vanha kisakumppani Drowsy on nousemassa 140cm luokkiin jos ruunalla kapasiteetti vain riittää. Sen sijaan nuorelta tammalta, Koivulehdon Martalta ei kapasiteettiä puutu ja siitä Lotan onkin tarkoitus tehdä ensimmäinen "jättiluokkien hyppääjä". Paljon aikaa kuluu myös "nuoren lupauksen" KK Classicon kanssa. Classico on tosi omapäinen ja kuuma nuori ori, joka estekisoissa meinaa ihan vallan villiintyä. Lotta on kisannut Classicon kanssa 80cm esteluokkia ja parit koulukisat, oriin täytyy kuulemma oppia kisapaikalla kuuntelemaan - ja parhaiten se onnistuu niin kun on kisatunnelma muttei yhtään estettä.

Ja kisauutisten kautta on luonteva siirtyä varsauutisiin! Meillä on tallilla tällä hetkellä vain kolme paijattavaa pikkuvarsaa, puokkivarsa (ja Lotan suosikki...) KK Carnicia 2v, sekä nyffitamma (tämäkin Lotan silmäterä) KK Minney 2v ja vielä yksi Lotan ihannoimma 2v poni, Kulman Merlin. Näistä poneista ainakin yksi on myytävä, Lotta alkaa kallistua ehkäpä KK Minneyn puoleen koska Carnicia on Martan varsa ja Merlin on tuleva shettisjalostusori. Toisaalta Minney on ihanan Marblen varsa, joten siitä luopuminenkin on varmasti haastavaa... Näiden ponien lisäksi muita nuoria on ratsukoulutettava rp-tamma Feelin' Flirty TOY sekä vuotta vanhempi (4v) Bacardi Blanche. Tälle vuodelle ei enempää varsoja periaattessa pystyttäisi tilanpuutteen vuoksi teettämään, mutta ainakin Melindalle täytyy saada varsa ennen kuin tamma on niihin puuhiin liian vanha. Ja ties kuinka kovaksi se varsakuume sitten talvea kohti yltyy...

Kattavan syksykuulumispläjäyksen lisäksi on tulossa lähipäivinä vielä kooste Katajakulman mestaruuksista jotka kisattiin tänä viikonloppuna!

Katajakulman mestaruudet 2010!!

Talliporukan vuoden odotetuin tapahtuma on täällä taas! Viime vuoden mestaruuksista asti on näihin mittelöihin treenattu ja harjoiteltu todella ahkerasti - täytyy siis nostaa hattua ihan jokaiselle ihanan ahkeralle tuntiratsastajallemme. Mestaruudet ovat myös pitkään olleet tallituvan kuumin puheenaihe, etenkin kisaheppojen osalta. Hepat kun meillä on aina kisoihin arvottu, näin ei ns. etulyöntiasemaa ole esimerkiksi yhdessä treenaavilla edustusratsukoilla ole. Heppojen virallinen ja tarkasti valvottu arvonta suoritettiin keskiviikon tallikokouksessa ja nyt viikonloppuna päästiin puheet todistamaan käytännössä.

Viime vuoden tyyliin lauantaina kouluratsastus ja sunnuntaina esteratsastus. Lauantaiaamuna heti kukonlaulun aikaan talkooporukan kanssa pystytimme puffetin ja kouluradan samaan aikaan kun ratsastajat saapuivat tallille letittämään ja puunaamaan ratsujaan. Verryttely sujui jouhevasti kentälle rajatulla verkka-alueella jo heti ekasta luokasta lähtien. Helppo C luokassa taso oli hyvin tasaväkinen, eikä tiettyjä ennakkosuosikkeja tähän luokkaan oltu muodostettu. Seitsemästä osallistuneesta ratsukosta paras oli Hetta ratsunaan Östevis Nori. Hetta sai Norin liikkumaan todella kauniisti ja hallitusti mikä oli tuomariston mieleen. Kakkossijalle kiilasi kokenut kenttäponi Barona Jennin taitavassa ratsastuksessa ja kolmoseksi tallin ikioma kasvatti KK Unski Jenniinan ratsastamana.

Helppo Bee luokkaan oli jo muodostettu selkeät ennakkosuosikit, kunnianhimoisesti reenannut Reetta ja Dako-ruuna sekä Lola Zoom out Monzuun-oriilla olivat ehdottomasti eniten arvatuimmat kärkinimet. Ja näin se kilpailu ratkesikin näiden kahden välillä, voittajaksi selviytyi tässä taistolla Lola ja upealiikkeinen Monni-ori. Tuomariston mielestä hevosen liikkuminen ja muoto oli parempi kuin kakkoseksi tulleella Dakolla, joten voi olla että se ratkaisi myös lopullisen tuloksen. Kolmossijan otti todellinen yllätysratsukko, verryttelyssä ranttaliksi pistänyt KK Classico nyörtyi radalla ja sai Lotan ratsastamana kelpo tuloksen.

Helppo A-luokassa oli selkeä ennakkosuosikki yli muiden, viime vuoden koulumestari Johanna hienolla Monni-oriilla. Tällä kertaa viime vuoden kultamitalisti joutui taipumaan yllättäjän tieltä kun Jensku luotsasi kauniisti liikkuneen Lillebo Majin voittoon. Vaikka parin yhteistyö oli ennen tätä kisaa rajoittunut vain pariin yhteiseen ratsastuskertaan onnistui Jensku saamaan kaiken irti tästä ujosta tammasta. Johanna tarjosi kuitenkin hyvän vastuksen ja oli luokassa toinen.

Koulumestaruuspäivän päätteeksi valitsimme luokkavoittajien joukosta vielä lopulliset mestarit. Suurimman pistesaaliin keräsi helppo Bee luokan voittaja Lola - Zoom Out Monzuun ja heidät palkittiin kultamitallilla. Lolalle tämä ei ollut ensimmäinen kultamitali, vaan viime vuonna tytön kaulaan ripustettiin estekultamitali. Toiseksi eniten pisteitä rohmusi helppo Aa luokan voittajat Jensku - Lillebo Maj joille molemmille mitali oli ensimmäinen. Ensimmäisen mitalinsa otti myös Hetta - Östevis Nori joilla mitalin väri oli siis pronssinen.

Estemestaruuspäivänä jännitys oli huipussaan jo heti ekasta luokasta lähtien. Jännitys väreili ilmassa käsinkosketeltavana läpi koko kisapäivän, sillä jokainen tahtoi olla Katajakulman tämän vuoden mestari. 60cm luokassa voitto ratkaistiin aivan muutamien sekunnin sadasosien eroilla. Sinivalkoinen ruusuke osoittettiin kuitenkin nuoltakin nopeammin lentäneelle Topille jota ratsasti gymkhana-joukkueseen kuuluva Liisa. Hyvän vastuksen tarjosi koulumestaruushopeaa voittanut Jensku, tällä kertaa ratsuna oli ruuna Aittolan Onni.

20cm korkeampi luokka aloitettiin heti 60cm luokan jälkeen. Tässä radan teknisyys tarjosi jo hiukan haastetta emmekä nähneet enää niin monia nollaratoja kuin ensimmäisessä luokassa. Voiton vei Lotan iloksi sympaattinen KK Unski joka Hetan taitavassa ratsastuksessa osoitti osaavansa myös nopeat uusintakurvit. Toiselle sijalle ratsasti Jani Zoom Out Monzuunilla joka oli menestynyt jokaisessa startissaan erinomaisesti. Positiivinen yllätys oli myös kolmanneksi sijoittunut ratsukko, Alexandra ratsasti hienosti tempperamenttisen Kulman Marblen sijoille.

Viimeinen luokka oli vapaavalintainen korkeus metristä ylöspäin ja luokassa muut ratsastajat tyytyivät 100cm korkeuteen paitsi luokkavoittaja Julia ponilla Joyline Halfway - heillä estekorkeus oli 110cm. Kakkosratsukko oli nuoltakin nopeamman uusintaradan tehnyt Lola - Gretito ja kolmossija meni jälleen Kulman Marblelle, tällä kertaa ohjaksissa oli Lotta.

Estemestaruusmitalit jakautuivat niin että kakkosluokan voittaja Heta - KK Unski saivat nopean uusintansa ansiosta kultamitalin. Tälle ratsukolle mitali oli ihka-ensimmäinen, olivathan molemmat vasta ekaa kertaa näissä mestaruusmittelöissä. Hopeamitalin sai myöskin ensikertalaiset Liisa ja Tiptop. Pronssimitalin kaulaansa sai Julia joka ratsasti päivän isoimman luokan Joyline Halfwaylla.

KOULUMESTARIT
I Lola - Zoom Out Monzuun
II Jensku - Lillebo Maj
III Hetta - Östevis Nori

ESTEMESTARIT
I Heta - KK Unski
II Liisa - Tiptoe
III Julia - Joyline Halfway

MESTAREIDEN HAASTATTELUT TULOSSA

Syyskuun kyvyt esiin!

Koko kesän kestäneen kyvyt esiin-tauko on nyt ohi ja tarkoituksenamme on saada pidettyä vielä muutamat tälläiset ponikokoontumiset ennen joulua. Syyskuun tapahtumassa osallistuvien ponien määrä oli todella harmittavan pieni (6kpl) ja ehdimmekin kisojen jälkeen vähän pohtia millä saisimme lisättyä osallistujamäärää. Varteenotettavin ehdotus taisi olla se että hyväksyisimme mukaan muutkin isot ponirodut kuten ratsuponin, mutta ehkäpä jatkamme vielä idean kehittelyä. Mutta pienestä ponimäärästä huolimatta katsojia ja tapahtumaa seuraavia oli paikalla ihan mukavasti, kiitos heidän lisäksi myös ahkerille talkoolaisillemme!

Päätimme yhdistää kaksi ensimmäistä luokkaa, jotta saimma kasaan edes kolmen osallistujan luokan. Eli ekasta luokasta tuli sekä kaksi - että kolmevuotiaiden ponien luokka. Tuomari oli hyvin tyytyväinen näihin poneihin, vaikka toivoikin kaikkiin hevosiin hiukan lennokkampaa ja tahdikkaampaa liikettä. Tässä luokassa taso oli melko tasainen, vaikka voittajaksi valikoitui neljän pisteen erolla 3v ori Lähdekorven Camaron Ori sai upeat pisteet rakennearvostelusta, ja tuomari eritoten oli ihastunut ponin runkoon josta tulikin arvostelupapereihin täysi kymppi! Poni pärjäsi myös estepuolella oikein hyvin ja oli tämän luokan lupaavin esteponi. Luokassa olevat kaksi muuta ponia olivatkin sitten lähes kokonaan Katajakulmalaisia. Ori Koivulehdon Ransu periytyy meidän kasvattamasta KK Kastanjasta ja tamma KK Minney on meillä syntynyt poni jonka emänä on myös meidän kasvattama Kulman Marble. Koivulehdon Ransu pärjäsi tasaisesti kaikilla osa-alueilla ja sai erityisesti kiitosta upeasta, tahdikkaasta käynnistä. Askellajipisteitä harmittavasti tiputti kutonen laukasta, sillä ravikin oli ponilla melko laadukasta. KK Minney oli tämän luokan parhaiten liikkuva poni ja sai myös rakennearvostelusta kohtalaisen kivat pisteet.

Neljävuotiaiden luokassa tuomari kiitteli erinomaisesti valmisteltuja ja hyvin ratsastettuja poneja - eikä turhaan, jokainen poni sai vähintään kasin ratsastettavuus-osiosta. Tässäkin luokassa orivoima jylläsi ja voiton vei ori Eiga. Eiga sai myös viime luokan voittajan tavoin rungostaan kymmenen pistettä ja oli tasaisen varma kaikilla osa-alueila. Niin kovasti tuomari Eigaan tykästyi että valitsi sen luokan parasrakenteiseksi ja - liikkeiseksi poniksi. Lupaavimman esteponin tittelin vei tamma Bacardi Blanche joka sai esteiltä tasaiset, hyvät pisteet - jokaisesta arvosteltavasta alueesta 8.

Seuraava kyvyt esiin-tapahtuma järjestetään ensi kuun alussa ja koitamme parhaamme mukan kehitellä tapahtumaa. Mahdollisesti ensi kerralla mukaan on tervetulleita myös muut rodut, mikäli kisatiimin kanssa näemme sen tarpeelliseksi jotta osallistujia saataisiin enemmän. Osallistujapuutteesta huolimatta päivä oli ainakin Katajakulman porukan mielestä onnistunut!

Alkusyksyn tunnelmia

Elokuussa huomattiin kuinka nopeasti ja yllättäen se syksy tänä vuonna saapuikin. Ensimmäiset päivät vielä paistateltiin ihanassa auringonpaisteessa ja puolessa välissä pengottiin paniikissa syyssadeloimia herkkänahkaisempien ponien suojaksi. Loppukuusta auringoiset päivät ovatkin olleet erittäin harvassa, joka päivä tuntuu olevan harmaata ja tihkuista...

Synkeistä keleistä huolimatta syksyn 2010 tuntitoiminta lähti vauhdilla käyntiin. Nyt meillä pyörivä tuntikausi on vasta kolmas, joten ei voi vielä sanoa että olisimme kovinkaan rutinoitunut ratsastuskoulu. Silti kaikki tuntipaikat täyttyivät hyvin ja muutaman kerran olemme mukavaa palautetta opetustoiminnastamme kuulleet. Tänä syksynä opetushommista vastaa Lotan lisäksi silloin tällöin myös talliapulaisemme Julia. Vierailevia opettajia ei täksi vuodeksi ole suunniteltu, lukuunottamatta marraskuussa pidettäviä Sannan istuntatehotunteja. Ja onhan meillä tuntikalenterissa uutuutena myös ponityttöjen gymkhana-tunti jota vetää Julia. Lotta taitaa olla liian vanha ymmärtämään tätä lajia, mutta Julia tuntuu olevan kovinkin innostunt tästä lajista jossa nopeiden ponien lisäksi tarvitaan taitavaa ratsastusta ja ahkeraa treenausta. Eli siis, tästä eteenpäin Katajakulmaedustus jyllää koulu - ja esteratsastusksen lisäksi gymkhanassa!

Jatkaen vielä vähän tuntiaiheessa on syksyn saapuessa muutamia vanhempia poneja vedetty eläkkeelle tuntihommista. Tänä kautena tunneille ei lainkaan osallistunut 22v tamma Marmoon's Melinda eika 19v kantakirjaori Downhill Loreno. Molemmat ponit on vuokrattu omille, pitkäaikaisille ratsastajilleen (Mellu Anniinalle ja Lortti luonnolisesti Johannalle) joiden kanssa saavat sitten nauttia eläkepäivistään. Tai mikäli tässä tapauksessa eläkkeestä voi puhua, Lortti kun vielä kilpailee aktiivisesti ja Melindakin vasta 22v täytettyään jätti kilpa-areenat - Melindalle oli näet suunniteltu vielä vanhoille päiville yhtä varsaa. Tuntihommista tulee myös jonkun ajan kuluttua eläköitymään 20v tamma Lillebo Maj, mutta ainakin vielä luottoponimme tekee pirteästi tunnin päivässä.

Vanhojen ponien siiryttyä eläkkeelle on nuoremmat ponit siirtynyt tuntihommia tekemään. Esimerkiksi oma kasvattimme, pian 7v KK Unski on aivan todellinen tuntiponihelmi joita on vain yksi sadasta. Vaikka yritämmekin käyttää nuorta ponia säästeliäästi tunneilla ja pääasiassa vain kokeneiden ratsastajien alla tuntuu se olevan luotettava arempienkin ratsastajien kanssa. Toinen oma kasvattimme Kulman Marble ei tempperamenttinsa takia sovellu alkeistunneille vaan se käy tunneilla pääasiassa vain oman kisaratsastajansa kanssa. Muutaman kerran on Marble kuitenkin tuurannut muita poneja Helppo A-ryhmissä. Muut nuoret kisalupauksemme Bacardi Velvet ja Dressed In A Bunnysuit TOY käyvät myös tunneilla. Velvet on vähän tasaisempi ja käy kaikentasoisilla tunneilla, mutta Ressi käy vain kokeneempien tunneilla vilkkautensa vuoksi. Myös Lotan kisahevosena toiminut Oscia Yess on siirtynyt puoliksi tuntihommiin, tamma tuntuu enemmän nauttivan tunneilla kulkemisesta kuin isoista estekisoista - etenkin tamma rakastaa pienten lasten talutustunteja!

Sitten tuntihommista kisakuulumisiin. Lotan kisaura etenee hyvin, tai ainakin innostusta tuntuu riittävän. Ykköskisatykkeinä toimivat tällä hetkelle edelleen vuokralla oleva Ariel WK, joka on kyllä kaikin puolin supertamma. Upean estepään lisäksi myös todella kiltti hoidettava, tätä jaksaa Lottakin ylistää maasta taivaisiin. Myös vanha kisakumppani Drowsy on nousemassa 140cm luokkiin jos ruunalla kapasiteetti vain riittää. Sen sijaan nuorelta tammalta, Koivulehdon Martalta ei kapasiteettiä puutu ja siitä Lotan onkin tarkoitus tehdä ensimmäinen "jättiluokkien hyppääjä". Paljon aikaa kuluu myös "nuoren lupauksen" KK Classicon kanssa. Classico on tosi omapäinen ja kuuma nuori ori, joka estekisoissa meinaa ihan vallan villiintyä. Lotta on kisannut Classicon kanssa 80cm esteluokkia ja parit koulukisat, oriin täytyy kuulemma oppia kisapaikalla kuuntelemaan - ja parhaiten se onnistuu niin kun on kisatunnelma muttei yhtään estettä.

Ja kisauutisten kautta on luonteva siirtyä varsauutisiin! Meillä on tallilla tällä hetkellä vain kolme paijattavaa pikkuvarsaa, puokkivarsa (ja Lotan suosikki...) KK Carnicia 2v, sekä nyffitamma (tämäkin Lotan silmäterä) KK Minney 2v ja vielä yksi Lotan ihannoimma 2v poni, Kulman Merlin. Näistä poneista ainakin yksi on myytävä, Lotta alkaa kallistua ehkäpä KK Minneyn puoleen koska Carnicia on Martan varsa ja Merlin on tuleva shettisjalostusori. Toisaalta Minney on ihanan Marblen varsa, joten siitä luopuminenkin on varmasti haastavaa... Näiden ponien lisäksi muita nuoria on ratsukoulutettava rp-tamma Feelin' Flirty TOY sekä vuotta vanhempi (4v) Bacardi Blanche. Tälle vuodelle ei enempää varsoja periaattessa pystyttäisi tilanpuutteen vuoksi teettämään, mutta ainakin Melindalle täytyy saada varsa ennen kuin tamma on niihin puuhiin liian vanha. Ja ties kuinka kovaksi se varsakuume sitten talvea kohti yltyy...

Kattavan syksykuulumispläjäyksen lisäksi on tulossa lähipäivinä vielä kooste Katajakulman mestaruuksista jotka kisattiin tänä viikonloppuna!

Harjotuskisat Katajakulmassa

Pitkästä aikaa järjestimme Katajakulmassa pienempiä, ihan tavallisia ratsastusluokkia sisältävän kisapäivän - ja täytyy kyllä sanoa että meidän porukan mielestä päivä oli ainakin tosi onnistunut ja kiva!

Katajakulman edustustiimin - Team KK:n - pitämä puffetti oli käytössä koko päivän ajan ja tuntui kisakatsojille kelpaavan itse leivotut pullat ja sämpylät vallan mainiosti. Myös muutaman tunnin ajan pyörinyt ponitalutus oli hyvin suosittu lasten keskuudessa ja tuntui talutusponina toimiva Cacaro nauttivan lasten huomiosta vähintään yhtä paljon kun lapset ponilla ratsastuksesta.

Päivän neljä koululuokkaa sujui hyvin ja yllättävän ripeästi, olimme talkooporukan kanssa varautuneet vielä suurempaan lähtijämäärään. Katajakulman porukka otti muutaman sijoituksen myös koululuokista, Virpi Ravardaolla kakkossijalle helpossa ceessä, Johanna neljänneksi Velvetilla Helpossa Beessä ja Anniina Marmon's Melindalla kakkoseksi helpossa Aassa. Aivan mahtavalta tuntui Melindan sijoitus sillä tamma alkaa pikkuhiljaa lopetalla kisauraansa ja teki jäähyväiskoulukisansa helppo A-tasolla jossa tammalla ei ole ikinä ennen startattu!

Katajakulman odottama luokka, ratsastuskouluoppilaille avoin K.N. Special koululuokka ei mennyt aivan odotusten mukaisesti Katajakulman osalta. Tässä luokassa kaksoisvoiton otti Målmgardin ratsastuskoulu, ekana Saara hevosella Moinnine ja tokana myös Saara ratsulla Olivia II. Esteluokissa 70cm oli avoin vain ratsastuskouluoppilaille ja siinä luokkavoittoon ratsasti Härmäpajua edustava Helena hevosella Miranda. Kakkossijalla oli jälleen Målmgardin ratsukko Saara - Sebastien GER.

Esteillä Katajakulman kannustusjoukot hurrasivat kunnolla kun sekä 80cm että 90cm luokkien luokkavoitot nappasi Katajakulman ratsastajiin lukeutuva Anniina. 80cm luokassa voittoponina oli hienosti kisauraansa päättävä Marmoon's Melinda ja 10cm korkeammassa koitoksessa ratsuna tulevaisuuden lupaus Kulman Marble. Pisttenä iin päälle myös 90cm luokan kakkossija matkasi kotitallin ratsukolle, Johanna ja lupaava ponitamma Bacardi Velvet saivat sinisen ruusukkeen.

Seuraava tapahtuma odottaa jo ensiviikonloppuna kun kilpaillaan nf-ponien kyvyt esiin-kilpailuissa. Kutsu tapahtumaan on julkaistu, ja osallistumisia otetaan edelleen vastaan. Ja vaikkei omaa nf-ponia omistaisikaan, katsojatkin ovat tervetulleita viettämään upeaa ponipäivää!

Syyskuun tapahtumia

Syyskuu on täynnä erilaisia tapahtumia Katajakulmassa. Sen lisäksi että viikkotunnit pyörivät koko kuun läpi hyvinkin säännöllisesti ja aktiivisesti on meille tapahtumia lähes joka viikonlopulle.

Vielä elokuun puolelle olemme saaneet mahdutettua yhdet pienet harjoituskilpailun tyyppiset kisat, joissa lajeina on sekä este - että kouluratsastus. Luokat ovat pääasiassa ihan helppoja, koulussa luokat alkavat helposta ceestä ja esteillä 50-60cm luokasta. Näiden kisojen tarkoituksena onkin että Katajakulman omat tuntiratsastajat (muutkin kuin edustusjoukkuelaiset) pääsevät kisakokemusta kartuttamaan ja vähän testailemaan taitojaan ulkopuolisiakin ratsukkoja vastaan. Toiveissa ja haaveissa olisi että tälläisiä pikkukisoja saataisiin useamminkin järjestettyä - ne kun tunnelmaltaankin ovat yleensä niin kivoja ja kannustavia.

Syyskuussa sitten meillä on heti ekana viikonloppuna new forest-ponien kyvyt esiin - tapahtuma joita tämän vuoden alkupuolella järjestettiin kaksikin kertaa. Kesällä kyvyt esiin - tapahtumia ei järjestetty kertaakaan, mutta ennen vuoden vaihtumista olisi tarkoitus parit tilaisuudet saada pidettyä. Nämä tilaisuudet ovat siitä kivoja että saa aina vähän käsitystä siitä, minkä tasoinen se oma kasvatti on ja mihin tulee kasvatuksessaan pyrkiä. Toivotaan että syyskuun tilaisuuteen saadaan reippaasti osallistujia, yleensä tilaisuudet ovat jääneet harmittavan pieniksi. Katajakulman poneista osallistuu ainakin 4v Bacardi Blanche sekä mahdollisesti 2v KK Minney.

Heti kyvyt esiin-tapahtuman jälkeisenä viikonloppuna kilpaillaan viime vuoden tapaan Katajakulman mestaruuksista! Kilpailuthan ovat avoinna vain Katajakulman tuntiratsastajille ja yksityisenomistajille, ja lajeina perinteiset este - ja kouluratsastus. Jännittävää nähdä ketkä ovat tämän vuoden yllätysmenestyjät vai viekö vanhat konkarit kaikki jaossa olevat palkinnot. Lotta ottaa osallistumisia vastaan, ja perinteen mukaan jokaiselle ratsastajalle arvotaan hevonen jolla pääsee mestaruuteen osallistumaan!

Ponivoittajia ja estemestareita

Olimme koko nyffiponisakin kanssa Citruksen järjestämissä poninäyttelyissä ja kotiin tuotavaksi oli iloisen mielen ja hienojen ponien lisäksi monta palkintoruusuketta - sekä paljon mainetta ja kunniaa!

Nuorten NF-ponien luokassa oli vain yksi ainokainen osallistuja, meidän nuori ja pirteä Blanche tammamme. Kehäkavereiden puutteesta ei Blanche hämmästynyt vaan vakuutti tuomarin niinkin hyvin että nappasi kakkospalkinnon. Luonnollisesti myös parhaan nuoren palkinto meni meidän Blanchelle, ja olimme kyllä todella ylpeitä ponin saamista kehuista.

Tammaluokassa sen sijaan osallistujia oli jo hiukan useampi, mutta Katajakulmaa edustavat Masterpiece Fiolda ja Östevis Nori eivät jääneet toinen toistaan upeampien näyttelyponien jalkoihin - päinvastoin! Ihanan värinen ja melko siro Nori miellytti tuomaria niinkin paljon että se voitti koko luokan saaden rakenteestaan ykköspalkinnon ja lisämaininnan paras nf-tamma! Vaikka Fiolda jäi ilman arvonimiä, sai sekin kakkospalkinnon mistä on syytä olla ylpeä.

Veteraaniluokkaan meiltä osallistuivat Downhill Loreno sekä Marmoon's Melinda - niin käsittämätöntä se kuin onkin että nämä kaksi suosikkiponiani ovat jo veteraani-iässä! Lortti oli aijeminkin saanut kehuja rakenteestaan joten olimme hyvin tyytyväisiä oriin samaan I-palkintoon, myös Melinda yllättyi iloisesti saaden II-palkinnon. NF-oriluokassa taas oli varmasti päivän kovin taso, peräti kuusi ykköspalkinnon saanutta oria - ja joukossa Katajakulman Zoom out Monzuun!

Seuraavan päivän NF-voittajaluokkan oli kutsuttu meiltä Östevis Nori sekä Bacardi Blanche. Jälleen odottamaton menestys kohtasi meitä kun Östevis Nori kuulutettiin koko näyttelyiden parhaimmaksi New forest poniksi!

Olisimme kovasti tahtoneet julkaista tähän viikonlopun ruusukesatoa, mutta teknisten ongelmien vuoksi se jää sitten toiseen kertaan...

Menestyminen kisoissa ei rajoittunut vain näyttelyihin, vaan Mäntykorven Kartanon estekisoissa Katajakulman porukka menestyi ihan mukavasti. Gretiton nopeus todistettiin taas kun se voitti 100cm luokan ja tasaisia tuloksia tehnyt Marika - Barona olivat samaisessa luokassa kolmossijalla. Pikkuhiljaa isompiin luokkiin siirtynyt Houdini oli kolmas 110-115 luokassa mistä olin kovin ylpeä. Seuraavassa luokassa (120cm) oli Oscia Yessin vuoro loistaa - ja tammahan loisti voittamalla koko luokan. Ihan kuin siinä ei olisi ollut tarpeeksi sijoituksia yhdelle päivällä, lisäsi Ariel oman kakkossijansa sijoituspottiin 130cm luokassa.

Katajakulma NF-Ponyshow 2010 II-osa

Tokana päivänä ponyshowssa oli vuorossa este - sekä kouluratsastus jotta saataisiin selville tämän vuoden koulu - ja estemestarit. Katajakulman omat ratsukotkin olivat treenanneet ahkerasti jotta voisimme tarjota kunnon vastuksen ulkopuolisille kilpailijoille. Vaikka osallistujia oli harmittavan vähän, näimme kuitenkin tiukkaa aikakamppailua, taitaavaa ratsastusta ja upeaa yhteistyötä ratsukon kesken.

Helppo Cee oli kilpailupäivän aloitusluokka. Luokkavoittoon vain muutaman prosentin erolla ylsi Meisi ponilla Ness' Deano ennen Katajakulman omaa ratsukkoa, Anniinaa Kulman Marblella. Voittajan tuomaripaperissa kehuttiin muun muuassa tahdikkaita liikkeitä sekä ryhdikästä ja täsmällistä ratsastusta. Vain viiden osallistujan helppo C-luokan jälkeen oli vuorossa Helppo B jossa arvostelukriteerit olivat jo hiukan tiukemmat. Helppo Been voittajaksi kruunattiin Ira ponilla Östevis Nori. Tuomari oli mielissään ponin rehellisestä työskentelymuodosta ja ratsastajan eleettömästä ratsastuksesta. Eleettömästi ratsasti myös kakkossijan napannut Meisi. Tällä kertaa ratsuna Meisillä oli Suicide Dancer.

Helppo A oli päivän viimeinen ja vaativin kouluratsastusluokka ja siinä kruunattiin Ponyshow'n koulumestariratsukko vuosimallia 2010. Mestaruusloimen ja kunniamaininnan vei Anna ponilla Seguett' Smau SWE ja kakkossijalle tässä luokassa itsensä ratsasti jälleen Meisi joka napsi sijoituksia jo aijemmista luokista. Meisin kilpakumppanina oli tässä luokassa Ness' My Wonderland. Luokan tuomarit lähes mykistyivät voittoratsukon esityksestä ja kehuivat ratsukkoa erittäin lupaavaksi ja sopusuhtaiseksi.

Rauhallisten koululuokkien jälkeen siirryttiin astetta vauhdikkaampaan lajiin, esteratsastukseen. Ensimmäisessä luokassa estekorkeus oli 60cm. Jokaisessa koululuokassa sijoittunut Meisi jatkoi ruusukkeiden haalimista, voitto 60cm luokasta irtosi ratsulla Koivulehdon Lovie. Hyvänä kakkosena Temari sympaattisella Magical Mist-ponillaan. 80cm luokassa jatkoimme samalla radalla, vain hiukan korkeammilla esteillä. 80cm luokassa huomasimme myös että kun koulupuoli on hallussa pärjää esteradoillakin - ponyshown koulumestari Anna & Seguett' Smau SWE voittivat kauniilla, tasaisella radallaan tämänkin luokan.

Vielä ennen esteiden pääluokkaa oli vuorossa 100cm luokka jossa rata tarjosi enemmän teknisiä haasteita ratsukoille kun kaksi ensimmäistä luokkaa. Luokassa näimme vain yhden tuplanollan jonka ratsastanut Berni - Carolina XV luonnollisesti voittivat luokan. Kakkossijasta sen sijaan kamppaili kolme ratsukkoa jotka kaikki saivat uusinnassa yhden pudotuksen. Nopeimmin uusintaradan suoritti kuitenkin Anniina ratsullaan Marmoon's Melinda.

110cm korkeudella ratsastettava esteiden pääluokka keräsi mukavan määrän katsojia, ja erinomaisen jännitysnäytelmän luokan ratsastajat tarjoilivatkin. Muutaman sekunnin sadasosan erolla voiton vei katajakulman tallin oma ratsukko, Marika lumenvalkoisella Barona SWE-ponilla. Kakkoseksi sijoittui Meisi, Meisin ratsuna oli Katajakulman kasvatustyötä oleva KK Kastanja poni joten luokka oli Katajakulman puolesta hyvin onnistunut!

Katajakulma NF-ponyshow 2010!

Viime vuoden tapaan Katajakulman yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumista on nyt ajankohtainen, Katajakulma New Forest Ponyshow ja Katajakulman yksivuotissynttärit! Ponyshow aloitettiin tänäkin vuonna niin että lauantaina näyttelyiden merkeissä tarkasteltiin shown parasrakenteisimmat yksilöt ja sunnuntaina ratkottaisiin parhaat suoritusponit este - ja kouluratsastuksen parissa.

Päivä aloitettiin varsaluokalla joka kaikkien harmiksi jäi varsinaiseksi pikkuluokaksi osallistujamäärältään. Taso luokassa oli kuitenkin melko kova, ja luokkaa tuomaroinut englantilainen ponikasvattaja kehui kaikkien varsojen olevan hyväluonteisia, kauniita urheiluponin alkuja. Kaikista parhaimpana varsana palkittiin almondin esittämä Lähdekorven Camaron joka sai erityistä kiitostaan hyvistä jalka-asennoista sekä hyvästä käytöksestä.

Oriluokkakin oli melko pienikokoinen, vain kuusi oria esitettiin tässä luokassa. Yleiskatsauksen jälkeen tuomarimme kertoi toivovansa paremmin valmisteltuja hevosia, osa oreista oli hiukan lihasköyhiä. Kiitosta oriluokka sai myös sporttisesta olomuodostaan, vaikka liian siroja eivät new forestit saisikaan olla. Oriluokan voitti ryhdikäsrakenteinen Downhill Loreno ja toiseksi luokassa sijoittui lennokkailla liikkeillä katsojat sekä tuomarin hurmannut Ness' Deano.

Tammojen näyttelyluokka oli jo hiukan suurempi ja saimmekin nähdä 14 hienoa, hyvin valmisteltua ja esitettyä tammaa. Tuomarin mielestä tammaluokka oli kaikista luokista kovatasoisin ja paremmuusjärjestyksen ratkaiseminen olikin melko haastava homma. Lopulta suloisella käytöksellä ja upealla rakenteellaan voiton vei Délicieuse Venice jonka esittäjänä ammattimaisin ottein toimi Meisi. Luokassa sijoituksen saivat myös hyvin rotuleiman täyttävä tamma Magical Mist (2.sija) sekä sporttinen Barona SWE (3.sija).

Best In Show keräsi reilusti katsojia kentän laidalle. Tuomari kertoi päätöksen olleen todella todella tiukka, mutta niin siinä kävi että kovatasoisen tammaluokan voittaja Délicieuse Venice otti myös BIS-voiton ja oli näinollen shown parasrakenteisin poni. Kakkoseksi BIS-kehässä sijoittui ori Downhill Loreno ja kolmanneksi syötävän suloinen varsa, Lähdekorven Camaro.

Kisakuulumisia

pitkästä aikaa!

Nuoret, omat kasvattimme, Kulman Marble sekä KK Unski aloittivat kisauransa Härmäpajun harjoitusestekisoissa ensimmäinen päivä toukokuuta. Luokkana oli vain puomiluokka, koska hevosten oli tärkeä päästä vain tutustumaan kisafiiliksiin ja tunnelmiin. Mutta ihan odotusten mukaanhan se meni, KK Unski laukkasi rytmikkään nollan, siinä missä tempperamenttinen Marble sinkoili ympäri kenttää. Escarchan kisoissa estekorkeus oli 50cm, ja Marble pääsi vihdoin oikeuksiin uusintaradalla. Nopea ja näppärä tamma otti luokkavoiton, kun taas Unskin tie tökkäsi laatikkoesteelle johon se otti kaksi kieltoa.

Lotta ja Ariel tekivät myös ensistarttinsa 140cm luokassa. Kuten Lotan tuntevat voivat arvata, oli Lotta ennen kisoja kuin takapuoleen ammuttu karhu. Kamala stressaaminen, raivoaminen ja lopulta kamala kisajännitys olivat pilata koko suorituksen. Jotenkin Lotta sai kuitenkin ennen kisasuoritusta itsevarmuutta (johtuisiko Arielin luotettavuudesta?) ja onnistui ratsastamaan elämänsä ensimmäiset 140cm luokat nollilla ja vielä niin reippaasti että tuloksena oli kakkossija.

Toukokuussa on vielä muutamat kisat jäljellä, toivotaan että yhtä hyvä menestys jatkuu niin saadaan paljon potkua kesän kisakauteen :)

Omat kasvatit kisakentille

Vau, nyt se sitten tapahtuu! Lotan kanssa ollaan pitkään suunniteltu, haaveiltu ja mietitty miltä tuntuu sitten kun ensimmäiset Katajakulman kasvatit on ihan oikeilla kilparadoilla - siellä mihin ne on jalostettu. Näyttelyitä varsat on kiertänyt ahkerasti - yllättävän hyvällä menestykselläkin ;) - mutta ensi kuun alussa osallistuu kasvattimme ihka oikeisiin estekisoihin!

1.5. pidettäviin harjoitusestekilpailuihin lähtee ensimmäistä kisastarttiaan suorittamaan KK Unski sekä Kulman Marble. Mistään varsinaisesta esteratsastuksesta ei kuitenkaan voida vielä puhua, onhan luokka vain puomiluokka. Ponit on kuitenkin vasta nelivuotiaita ja hallitsevat vain ratsastuksen perustaidot joten suurta mainetta tai kunniaa emme lähde metsästämään. Tärkeintä on että ponit saavat vähän kisakokemusta ja pääsevät kotitalliakin pidemmälle puomeja ylittämään.

Peukut pystyyn ja toivotaan että ponit pistävät parastaan :) (Ja että tempperamenttisyydestään tunnettu Marble pysyy nahoissaan...)

Kevään näyttelytkausi alkoi

erittäin hyvin ja lupaavasti ainakin Katajakulman ponien puolesta! Hentokorten järjestämiin kisoihin lähdettiin hyvin puunatun, putsatun ja treenatun hevosjoukon kanssa.

Puoliveristen (tammat & oriit yhdessä arvosteltuna) luokassa parhaiten menestyi Katajakulmassa yksityisenä asuva Drawina-tamma jonka omistajan toivomuksesta esitin. Drawina oli luokassa yhdeksäs ja sai paljon kehuja modernista tyypistään ja upeista liikkeistään. Koivulehdon Martakin menestyi ihan mukavasti, vaikka olimme pitäneet suorituskykyä tamman parhaana puolena enemmän kuin rakennetta.

Ponitammojen luokassa todellinen jymypaukku oli Lillebo Majin ottama voitto. Kaikkien niiden toinen toistaan upeamman shetlanninponin, welsh-ponin, islanninhevosen ja monen muun ponin joukosta meidän Lilli valittiin luokassa parasrakenteiseksi poniksi! Lillebo Maj menestyi hyvin myös BIS-kehässä ja oli koko näyttelyn neljänneksi parhain hevonen! Ponitammojen luokassa kymmenen parhaan joukkoon mahtui myös Katajakulman kasvatuksen todellinen helmi ; nyffitamma Kulman Marble.

Kaksivuotiaan puoliverioriin KK Classicon ura jalostusoriina näyttää melko lupaavalta. 43 osallistujan varsaluokassa Classico sijoittui kolmanneksi ja omistajansa iloksi tämä hulivilipoika käyttäytyi melko asiallisesti ja fiksusti.

Huhtikuun laatuarvostelut

... olivat laatutammojen juhlaa! Laatuarvosteluun osallistuvat kaikki hevoset olivat tammoja, lukuunottamatta nelivuotiasta ruunaa. Tilaisuudessa taso oli taas hyvin korkea, ja muutamia kymppejäkin tiukasta linjastaan tunnettu tuomari antoi. Katajakulman talli kiittää kaikkia osallistuneita, toivottavasti näemme toistekin laatuarvosteluiden tai muiden tapahtumien parissa. Otamme ilomielin vastaan myös parannusehdottukset jotta laatuarvostelusta saadaan entistä parempi.

Kaksivuotiaiden luokassa luokkavoiton vei tamma Suicide Emerald (i. Seguett' Robbery SWE). Tamma voitti myös parhaan rakenteen omaavan ponin tittelin ja taisi saada myös kaikkien aikojen parhaimmat rakennepisteet. Täyden kympin tamma sai tyypistään, joka oli kyllä moitteeton. Kaksivuotiaista parhaiten liikkui ponitamma RR Loan Of April (i. Hawa Jespah) joka pärjäsi rakennearvostelussakin erinomaisesti. Tamma sai käynnistään ja ravistaan kahdeksikon, laukastaan seitsemän pistettä. Täysi kymppi tuli tammalle erinomaisista jaloista. Lupaavimmaksi estehevoseksi tuomari valitsi KL Calgaryn (i. Ness' Deano) joka sai suhtautumisestaan esteisiin ja kapasiteetistään hienon yhdeksikön. Tekniikkapisteet olivat seitsemän.

Kaksivuotiaiden luokassa oli myös Katajakulman kasvattivarsa KK Kastanja (om. Meisi, i. KK Uuno). Tamman menestys oli melko hyvä, etenkin rakennepisteet sykähdyttivät kasvattajan mieltä, saihan tamma yhdeksän pistettä sekä rungostaan että jaloistaan. Esteiltä tamma sai tasaisesti seitsemää pistettä ja liikearvostelusta ansaitsi käynnillään ja laukallaan 8 pistettä.

Kolmivuotiaiden luokassa ei ollut laisinkaan osallistujia, mutta nelivuotiaiden luokkaan oli ilmoittautunut kolme ponia. Nelivuotiaiden huhtikuun laatuarvosteluvoiton vei Castlehill Midsummer (i. Logan Of Creydon) joka voitti parhaiten liikkuvan ponin palkinnon ja jakoi parhaimman rakennepalkinnon toisen tamman kanssa. Castlehill Midsummer sai täyden kympin jalka-asennoistaan.

Tässä luokassa oli kaksi Katajakulman kasvattia. Toinen oli Kulman Marble joka voitti kolmivuotiaana laatuarvostelut. Tällä kertaa tamma valittiin lupaavimmaksi estehevoseksi ja sai jaetun palkinnon parhaimmasta rakenteesta. Esteillä Marble sai ysin sekä suhtautumisesta esteisiin että tekniikastaan. Tamman pisteitä laski reilusti ratsastettavuuspisteet, kipakka ja tempperamenttinen tamma sai ratsastettavuudestaan seiskan ja yhteistyöhalukkuudestaan vain kutosen. Toisen kasvattimme, ruuna KK Unskin menestys oli päinvastainen. Askellaji - rakenne - ja tekniikkapisteet olivat kohtalaiset mutta ratsastettavuudestaan poni sai täyden kympin ja yhteistyöhalukkuudestaan kasin! Tulevan urheiluponin luonteestaa kertoo jotakin myös se, että se sai esteille suhtautumisesta ysin.

Seuraavat tilaisuudet järjestetään joko toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa, tervetuloa mukaan silloinkin!

M : KK Glory

Haikein mielin myydään tilanpuutteen vuoksi hieno, yksivuotias poniori niin kisa - jalostus - kuin harrastekotiinkin. Lisätietoja löytyy täältä, yhteydenotot ko. topikkiin tai tänne blogiin.

KK GLORY
s. 08.02.2010 1v
new forest, ori
ruunikko, arvioitu säkäkorkeus 143cm

kasv. Katajakulma

KK Glory on pirteä ja vauhdikas ponivarsa jolla on myös oma tahto. Poni osaa olla hyvin päättäväinen mutta tiukan kommennuksen kuultuaan on hyvinkin yhteistyöhaluinen ja nöyrä. Rakenteensa puolesta ainesta jalostusoriiksikin asti, ryhdikkyys, hyvät jalka-asennot ja rungon keveys ovat merkkejä tulevaisuuden urheiluponista. Liikkeet ovat tahdikkaat ja pyöreät. KK Glory on paljon käsitelty ja se toimii ongelmitta sekä taluttaessa että harjatessa. Perushoitotoimenpiteet sujuvat hyvin vaikka onkin hiukan hermostunut yksin jäädessään. Myydään niin kisa - jalostus kuin harrastuskotiinkin, Gloryn ruunaus ei omistajan niin tahtoessa ole kasvattajalle mikään ongelma

i. KM Closdes Chaqnots
ii: RF Valentino
ie: Årebergs Vrede V

e. Marmoon's Melinda
ei. Affrat Accenor
ee. Marmoon's Priscilla

Team teräsvanhukset

Vuoden vaihteessa vasta huomasin että hyvä jumala, tallin pitkäaikaisimmat ja omistajalleen hyvin tärkeät ponit alkavat lähestyä kovaa vauhtia eläkeikää, vaikka ikääntymisen merkkejä ei vielä näy sen kummemmin kenelläkään.

Ensimmäinen oma new forest tammani sekä Katajakulman kantatamma Marmoon's Melinda on jo kahdeksantoistavuotias (kohta jo lähempänä 19 ikävuotta), eikä ikää kyllä tammasta ole vielä huomannut millään lailla. Arvonsa tunteva vanharouva on edelleen yhtä kipakka ja itsevarma kuin parhaina vuosinaankin, eikä siedä laisinkaan komentelua. Tammamaisia oikkuja ja kiukkukohtauksia löytyy edelleen, eikä kuka tahansa voita tamman ystävyyttä itselleen. Terveys ei ole reistaillut lainkaan vaikka näin vanhemmiten olemmekin alkaneet kiinnittää enemmän huomiota jalkojen ja lihasten hoitoon. Melinda on niin hyväkuntoinen että pari vuotta se varmasti tekee vielä tunteja (jos ei mitään radikaalia satu) ja varmasti kilpailee esteradoilla saman verran.

16-vuotias ori Downhill Loreno ei vielä ole oikeasti edes vanha, mutta kauhealta tuntuu kuin ajattalee kuinka nuori ori oli meille saapuessaan. Lorttia ei ikä sen sijaan tunnu vaivavan - päinvastoin, mitä enemmän päiviä orille kertyy sitä itsevarmemmaksi ja herrasmiesmäisemmäksi se muuttuu. Lortin pitkäaikainen kisaajakin on sanonut oriin olevan kuin viini - paranee vanhetessaan, nykyään se ei kyttää erikoisesteitä niin paljon, on isoillakin areenoilla kuin kotonaan ja omaa kisarutiinin jota ei voi kun ihailla. Kilpailuissa tietää tarkalleen mitä tehdään kun pilli viheltää tai milloin on vuorossa uusintarata jolloin on laitettava kaikki taidot peliin. Uskommekin talliporukan kanssa että Lorenon parhaat vuodet ovat vasta edessäpäin...

Kolmas teräsvanhus on seitsemäntoistavuotias kouluponitamma Lillebo Maj joka on säilyttänyt hurmaavat luonteenpiirteensä kaikkien näiden vuosien aikana. Ujo ja arka tamma on hyvin suurisydämminen ja tasaisuutensa ja lempeytensä vuoksi monen aloittelijan suosikki. Tamma on vielä täydessä terässä vaikka rankka hyppytreeni saa jalat vähän kuumottamaan, pienillä esteillä ja koulutreeneissä vielä tosi toimiva peli. Lillin vakiratsastaja Ira on myös huomannut että tamma tarvitsee pikkuisen pidemmän verryttelyn jotta liikkuu yhtä irtonaisesti kuin nuoruusvuosina.

Team teräsvanhukset saavat vähän erityistarkkailua ja hoitoa, mutta muuten toivomme ponien saavan elää vielä monen monta vuotta normaalia, reipasta ja liikunnantäytteistä hevosenarkea :)

Lotan kisasuunnitelmia

Tänä vuonna kun keskityn kilparatsatukseen ainakin 70 % on hyvä aloittaa kisakausi kilpailuihin liittyvällä blogikirjoituksella. Nyt esittelyvuorossa siis tämän kauden kilparatsut ja hevoskohtaiset tavoitteet.

DROWSY GER ei ole oma hevoseni, mutta se on käytössäni näillä näkyminen koko vuoden. Drowsy oli ykköshevoseni viime kaudella ja jatkaa samalla meriitillä tämän vuoden. Tarkoituksenamme on vakiinnuttaa 130cm taso ja tehdä sillä tasolla hyviä suorituksia. Viime vuonna pari sen kokoista luokkaa hyppäsimmekin, mutta tänä vuonna pääsemme toivottavasti kamppailemaan kärkisijoista isommissakin korkeuksissa. Drowsy on erittäin tasainen ja varma ratsu, eikä se radalla hätiköi turhia.

KOIVULEHDON MARTA on kovaa vauhtia uhkaamassa Drowsyn paikkaa ykkösratsuna. Nuori tamma on tällä hetkellä varsalomalla mutta sitä ennen se on tehnyt järisyttävän hienoa tulosta 110-120cm luokista. Varsaloman jälkeen jatkamme treenausta ja tavoitteena olisi hypätä muutamia 130cm luokkia ihan kokeilumielessä ja katsoa olisiko mahdollisuus joskus nostaa tamma kokonaan sille tasolle. Marta on melko herkkä tamma, mutta erittäin yhteistyöhaluinen ja kapasiteetikas estehevonen.

OSCIA YESS on päässyt taas jaloilleen ja saavuttanut tutun tasonsa. Talven aikana oli vähän haparointia mutta kevään ekoissa kisoissa on tamma tehnyt hyviä suorituksia 120cm luokissa. Muutama 130cm on tammalla startattu kohtalaisella menestyksellä ja tämä kausi olisi tarkoitus jatkaa 120-130cm luokkia ja koittaa päästä uusinnoissakin mukaan kärkikahinoihin. Yess on loistavan estepään omaava tamma joka tekee kellontarkkaa työtä vaativallakin esteradalla. Harmittavaa vain, että tamman kapasiteetti on rajallinen - muutenhan tämä olisi todellinen GP-luokkien tähti.

L'HOUDINI keskittyy tänä vuonna kenttäkisoihin jos niitä jostain päin Suomea vaan löytyisi. Olemme startanneet ahkerasti sekä koulua että esteitä ja hypänneet maneesissa maastoestetyyppisiä kiinteitä esteitä. Heti lumien sulettua on tarkoitus lähteä maastoradallekin treenailemaan. Kouluradat sujuvat heB tasolla, kotona olemme kovasti treenanneet myös helpon aan koululiikkeitä ja ohjelmia - helppoa aata olisi tarkoitus startata tänä keväänä. Esteillä tavoitteena on 110cm luokat jotka ainakin kotitreeneissä ovat sujuneet loistavasti.

GRETITO on tehnyt oman kilparatsutyöni ohessa vähän tunteja ja kilpaillut Jensku nimisen tytön kanssa koulupuolella. Jensku jatkaa Gretiton kanssa kisailua koulupuolella Helppo Bee luokissa vielä tänäkin vuonna mikäli tytöllä intoa riittää. Omat tavoitteeni Titon kanssa ovat 110cm tasolla johon Gretiton kapasiteetti riittää hyvin. Ruuna on todella nopea ja erinomainen uusintaratsu joten toivottavasti pääsemme näyttämään kykymme tämän kauden kisoissa.

Sitten unohtaa ei tietenkään saa KK Classico (i. Crocet xx e. Oscia Yess) oria joka loppuvuodesta täyttää 5 vuotta. Classicon kanssakin olisi siis tarkoitus käydä hyppäämässä nuorten hevosten luokkia ja katsoa kuinka kisaura tällä nuorukaisella lähtee sujumaan.

Nähdään kilpailuissa!

Uusi tulokas

Katajakulma on saanut uuden tulokkaan talliporukkaan - enkä tarkoita nyt hevosta! Kun viime vuonna päätin treenavani ja kilpailevani tavoitteellisesti oli selvää ettei se ilman lisävoimia onnistunut. Tallilla kun näet on kaikenlaista puuhaa vaikka millä mitalla ilman sitä että ravaisin valmennuksissa, kilpailuissa ja muissa tapahtumissa. Kaksikymmentä kappaletta karsinoita siivottavaksi, pihatto hoidettavaksi, hevosia juotettavaksi, ruokittavaksi, hoidettavaksi, tunteja pidettäväksi, varsoja kasvatettavaksi...

Näin ollen palkkasimme pelastavan enkelin, kahdeksantoistavuotiaan Julian. Julia on reipas, ahkera, huolellinen ja todella iloinen nuori nainen jolle hevosten käsittely on ilmiselvästi verissä. Hermostuneempikin tai hankalempi hevonen tottelee Juliaa hyvin nätisti. Julian hommiin kuuluu perinteisissä tallitöissä auttaminen (hevosten ruokinta, tarhaus, karsinoiden siivous, varusteiden putsaus jne), tunneilla tarvittaessa tuuraaminen sekä tuntiponien/muiden hevosten läpiratsastus. Julialle on myös myönnetty kunniatehtäväksi nuoren oriin, KK Classicon kouliminen hyvätapaiseksi herrasmieheksi.

Ainakin ensimmäisinä työpäivinä on Juliasta ollut paljon apua ja olen itse päässyt kunnolla ratsastamaan kisahevosiani. Toivotaan että tulos näkyy kevään kisoissa!

Tallin arkea

Blogin kuolleista heräämisen kunniaksi olisi tarkoitus koittaa saada vähän monipuolisempaa juttua tallin arjesta julkaistua aina silloin tällöin. Tänään hypätään tallin arkipäivään ja arkipäivän rutiineihin, mitä kaikkea sitä päivän aikana ehtiikin tapahtua...

Aamu alkaa vain vähän kukonlaulun jälkeen, eli kello seitsemältä. Lotta on aamuihmisenä ollut hereillä jo kuudesta ja on tallipihalla valvomassa että sekä minä että Jarkko ollaan ajoissa. Kun porukka on kasassa on aika suorittaa aamuruokinta. Jarkon ylle lankeaa aina aamuisin pihaton ruokinta sekä pihattohevosten aamutarkastus kun me naiset hoitelemme sekä pää, - pikku, - ja siirtotallin. Aamuisin hevoset saavat väkirehunsa ja kauransa.

Kun talliin hepat on ruokittu on aika käydä aamukahvilla toimistossa - tallissa on näet oltava ehdottoman rauhallista ruokinta-aikoina jotta hepat saa syödä rauhassa. Ahneimmat ovat ahmineet aamupöperönsä puolessa tunnissa, rauhallisemmat saavat kuitenkin aterioida kiireittä koko annoksensa. Yleensä noin tunnin päästä ruokien jakamisesta voidaan aloittaa hevosten loimittaminen ja ulosvienti. Lämpöisillä keleille tarhauksesta selviää käden käänteessä, kovalla pakkasella loimittaminen vie oman aikansa vaikka loimet olisikin järjestetty siististi loimihuoneeseen.

Jarkko on loimitushommien aikana vienyt tarhojen heinäpisteille heinää joten ulkona päivä alkaa rattoisasti syömällä. Kun koko ponikonkkaronkka on ulkona aloitetaan tallipäivä perinteisellä karsinoiden siivouksella. Lotta ja minä siivotaan hiki hatussa, Jarkko ajelee minitraktorillaan, kuskailee vesiä tarhoihin, siivoilee tarhoja ja pihattoa. Kahdenkymmenen karsinan siivous kahteen pekkaan sujuu melko ripeästi, parissa tunnissa ollaan selvitty jo puruttamisestakin. Loppuaika kuluu muun tallin siivoukseen, käytävän lakaisuun, tallipihan siistimiseen ja sen sellaiseen.

Kahdeltatoista tai hiukan aikaisemmin on lounastauko (ennen sitä hepoille lisätty heiniä tarhoihin) . Lotta harvoin malttaa kovin pitkää lounastaukoa pitää sillä hänellä on aina kova kiire tallihommien jälkeen ratsastamaan. Itse sen sijaan nautin lounaan hyvin rauhallisesti ja sen jälkeen painun tallille jatkamaan töitä. Keskipäivän töihini kuuluu lähinnä paperitöitä, tallin siistimistä, varsojen koulutusta ja joskus myös ihan ratsastamistakin. Lotta ehtii ratsastamaan kaksi-kolme hevosta ja mahdollisesti myös varsoja hyysäämään.

Tuntihevoset haetaan sisälle kolmen aikaan missä on tarjolla jälleen heiniä. Kisahepat ja yksityiset saavat jäädä vielä tarhaan mikäli ilma on ulkona hyvä. Puoli neljän aikaan alkaa tuntilaisia ilmaantua tallille ja yleensä hoitajat on ennen sitä ehtineet hoidokkinsa kertalleen harjata. Neljältä ekat hepat talutetaan ratsastuskentälle ja päivän tunnit pyörähtävät käyntiin. Sen jälkeen tallilla riittääkin hulinaa aina seitsemään asti jolloin tunnit päättyy. Pääasiassa opettamisesta vastaa Lotta, mutta satunnaisesti myös Annika pitää tunteja jolloin Lotalla jää aikaa omaan ratsasteluun. Hoitajien avustuksella minä vastaan tallin siisteydestä koko tuntirumban ajan, ja yleensä tässä välissä ehtii vähän taukoakin pitää.

Tunnit loppuvat seitsemältä jolloin hevosia odottelee karsinassa heinät. Heti seitsemältä alkaa tallilla vielä vähän iltaohjelmaa. "Iltaohjelmasta" esimerkkeinä mm. tallikokous, heppataitokerho, teoriatunnit. Lotan vetäessä iltaohjelmaa Jarkon avustuksella valmistelemme tallia yöpuulle. Ulkoilevat hevoset talliin, pihattohevosten tarkastus, iltapöperöiden sekoitukset, mahdollista varusteiden puhdistelua. Kahdeksalta annetaan hevosille väkirehut ja heinät.

Yhdeksään asti saa tallilla pyöriä kunhan ei heppojen ruokailua häiritse. Yleensä hoitajalauma viihtyy toimiston tai satulahuoneen puolella. Tallin sulkemisaikaan viimeisetkin ylimääräiset hätistellään pois jotta ovet saadaan lukittua ja hevosille annettua yörauha.

Kevättä rinnassa

Pakkohan se on ollut huomata, kevät on saapunut jo Katajakulmankin tallille! Muutamana päivänä olen ollut täynnä tarmoa ja intoa kun kevään ensi merkit olen huomannut, kohta on hyytävän kylmä ja pimeä talvi ohi - tervetuloa kevät ja kesä!

Tallilla päivisin touhutessa aurinko lämmittää ihanasti, tämän ovat huomanneet myös ponipallerot joista karvaa lähtisi niin paljon kun sitä jaksaisi raaputtaa. Hoitajatytöt ovatkin ottaneet ilon irti aurinkoisista päivistä ja antaneet ponejen talvikarvoille kunnolla kyytiä ulkona harjaillessaan. Kevättäpinöissäni olen myös päästänyt tyttöjä maastolenkeille suosikeillaan vähän haistelemaan ja katselemaan kevättä. Ja täytyy myöntää että jään alta alkaa jo pilkistelemään esiin hiekkatietä ja valtavat lumimassat vyöryvät ryminällä alas rakennusten katoilta. (Siitä puheen ollen, on osa hepoista ollut melkoisen pörheänä maneesissa kun lunta tulee ryminällä katolta. Onneksi isoimmilta vaaratilanteilta ollaan vältytty - ja toivottavasti vältytään vastedeskin)

Pikkuhiljaa on paksuimpia toppaloimia pakattu ullakolle ja vastaavasti sadekeleihin sopivia loimia on pengottu esiin ja ravisteltu suurimmista hämähäkinseiteistä. Tarkoitus olisi sitten kun kevät on kunnolla kotiutunut järjestää - tallityttöjen iloksi, tietenkin - kunnon kevätsiivous! Tarhat näyttävät kamalan sotkuisilta kun lumen alta paljastuu kaikki talven aikana kertyneet kakkakasat ja lumen alta voi löytyy paljon muutakin syksyllä hukattua - eikä kunnon siivous itse tallillekaan pahaa tekisi ;)

Ratsastuskouluoppilaat kilpailemassa

Katajakulmassa! Maaliskuun iloksi järjestimme kilpailut jotka olivat avoinna vain ratsastuskouluoppilaille opetushevosilla. Näissä kisoissa meillä oli ehkä vähän oma lehmä ojassa, olisihan se kiva päästä kotikentällä mittelemään muita ratsukoita vastaan jolla oli samat edellytykset kuin meidän oppilailla.

Aamuvarhain talkooporukkamme valmisteli kilpailuja, rataporukka rakensi radan, kahvioporukka laittoi tarjottavat esille,huoltoporukka laittoi opasteita ja lähtölistoja paikoilleen ja ratsastajat valmistautuivat tulevan päivän koitoksiinsa. Ensimmäiset ulkopuoliset hevosautot saapuivat hyvissä ajoin ja pian oli koko tallipiha täynnä touhua.

Yhdeksän aikaan oli ensimmäisen luokan ratsastajat kiertäneet radan, verrytelleet hevoset ja saaneet valmentajiltaan viime hetken vinkit - ja näin ollen kilpailupäivä pyörähti käyntiin. Ristikkoluokassa rata oli melko helppo, tiet esteille olivat pitkiä ja loivia ja radalla oli helppo säilyttää hyvä ratatempo. Luokkavoittoon ratsasti Eeli ponillaan Sointu TT. Tämä ratsukko edusti Blomdahl-nimistä tallia ja saikin kannustusjoukoiltaan raikuvat aplodit. Katajakulman huutosakki pääsi myöskin heti tositoimiin kun pieni ponityttömme Niina ratsasti shettistamma Aith Audreyn kakkossijalle. Kolmas sija luokassa meni jälleen Blomdahlin edustajalle, Mirolle ponilla Midvinters Camomille DK.

60cm luokassa esteet olivat jo hiukan korkeampia ja muutaman esteen alle lisäsimme portin ja laatikoita jotta rata ei olisi aivan liian helppo. Tässä luokassa uusintarata oli suunniteltu niin että oli mahdollista valita joko nopeampi mutta haastavampi tai helpompi mutta pidempi reitti. Väpplingin edustaja Ira - Buttercup ottivat riskin ja se kannatti sillä he voittivat luokan kirkkaasti. Toiseksi ratsasti Blomdahlia edustava Anna Rickélla KRV nimisellä ratsullaan. Katajakulman edustajat jäivät nipinnapin sijoituksilta kun Minni Picadon Fantacialla pudotti meidän Hetan Lillebo Majin kanssa neljännelle sijalle.

80cm luokassa esteet alkoivat näyttää jo hyvän kokoisilta, sarjaeste sekä muutama erikoisempikin este kuuluivat rataan. Uusinnasta nopeimmin selvisi Hawa Bästis Ruutin ratsastamana, ja tämä voittajaratsukko edusti Väpling-tallia. Kärkikamppailuissa vain muutaman sadasosan voittajalle hävinnyt Aith Castlen edustaja Andrew - Lua-ponillaan tuli luokassa toiseksi. Kolmanneksi kotikatsomon edessä ratsasti Jani Aittolan Onni nimisellä ratsullaan.

Päivän suurin luokka hypättiin estekorkeudella 100cm. Luokassa oli taitoarvostelu joten uusinnan aika ei ratkaissut tämän luokan voittajaa vaan voittajaksi selviytyi ratsukko joka teki saumatonta yhteistyötä. Aamupäivällä hienosti menestynyt ratsastuskoulu Blomdahl jatkoi menestystä myös tässä luokassa ; kaksi ensimmäistä ratsukkoa Lilja - Gadras LVA ja Ossi - Ness' Enrique edustivat Blomdahlia. Kolmannelle sijalle Väpplingin edustaja Silja - Hawa Feste Natalizie.

Iltapäivällä esteet purettiin ripeästi ja maneesiin vaihdettiin kouluaidat. Vauhdikkaiden esteiden jälkeen oli luvassa kaunista kouluratsastusta, ensimmäisenä luokkana helppo C. Esteitä hallinnut koulu, Blomdahl oli yhtä vahvoilla myös kouluratsastuksessa, Oona - Serena ratsullaan edusti kyseistä koulua ja otti luokkavoiton energisellä suorituksella. Katajakulman menestynein ratsukko oli Saija ja tasainen Ravardao-ruuna kolmannella sijalla, kun kakkostilalle muutaman pisteen enemmän haalineena sijoittui Krista - Super Flash N (Blomdahl).

Helppo Bee luokassa Katajakulman edustaja sai tyytyä jälleen kolmanteen sijaan, Jensku ratsasti Marmoon's Melindan tasapainoisella suorituksella kolmoseksi. Kaksi ensimmäistä sijaa matkusti Väpplingin ratsastuskoulun edustajille. Luokan voitti Silja - Hawa Feste Natalizie ja kakkoseksi ratsasti Ruut - Hawa Bästis. Molemmat ratsukot saivat paljon kehuja tuomaristolta eleettömästä ratsastuksesta ja tehokkaasta apujen käytöstä.

Pitkän kisapäivän viimeisenä luokkana ratsastettiin helppo A ja Katajakulmalaisten suureksi iloksi tuli tästä kovatasoisesta luokasta voitto kotitallille! Hartaasti odotetun kotivoiton nimiinsä otti Jasmin tallin jalostusoriilla Zoom Out Monzuunilla. Myös luokan kolmas ratsukko oli Katajakulmalainen, Ira kauniilla Lillebo Maj tammalla jäi vain muutaman pisteen päähän kakkoseksi kiilanneesta Sofiasta joka ratsasti hevosta nimeltä E.R. Knight's Return.

Viimeisen luokan palkintojenjaon jälkeen valittiin viellä eniten sijoituksia haalinut ratsastuskoulu ja hyvin ansaittu palkinto meni Blomdahl-tallille. Väsynyt talkooporukka tuumaili myös illalla että kilpailuissa oli niin huipputunnelma läpi koko päivän että tälläiset kilpailut täytyy järjestää joskus uudestaan! Tervetuloa siis silloinkin mukaan!