Haikein mielin myydään tilanpuutteen vuoksi hieno, yksivuotias poniori niin kisa - jalostus - kuin harrastekotiinkin. Lisätietoja löytyy täältä, yhteydenotot ko. topikkiin tai tänne blogiin.
KK GLORY
s. 08.02.2010 1v
new forest, ori
ruunikko, arvioitu säkäkorkeus 143cm
kasv. Katajakulma
KK Glory on pirteä ja vauhdikas ponivarsa jolla on myös oma tahto. Poni osaa olla hyvin päättäväinen mutta tiukan kommennuksen kuultuaan on hyvinkin yhteistyöhaluinen ja nöyrä. Rakenteensa puolesta ainesta jalostusoriiksikin asti, ryhdikkyys, hyvät jalka-asennot ja rungon keveys ovat merkkejä tulevaisuuden urheiluponista. Liikkeet ovat tahdikkaat ja pyöreät. KK Glory on paljon käsitelty ja se toimii ongelmitta sekä taluttaessa että harjatessa. Perushoitotoimenpiteet sujuvat hyvin vaikka onkin hiukan hermostunut yksin jäädessään. Myydään niin kisa - jalostus kuin harrastuskotiinkin, Gloryn ruunaus ei omistajan niin tahtoessa ole kasvattajalle mikään ongelma
i. KM Closdes Chaqnots
ii: RF Valentino
ie: Årebergs Vrede V
e. Marmoon's Melinda
ei. Affrat Accenor
ee. Marmoon's Priscilla
keskiviikko 24. maaliskuuta 2010
Team teräsvanhukset
Vuoden vaihteessa vasta huomasin että hyvä jumala, tallin pitkäaikaisimmat ja omistajalleen hyvin tärkeät ponit alkavat lähestyä kovaa vauhtia eläkeikää, vaikka ikääntymisen merkkejä ei vielä näy sen kummemmin kenelläkään.
Ensimmäinen oma new forest tammani sekä Katajakulman kantatamma Marmoon's Melinda on jo kahdeksantoistavuotias (kohta jo lähempänä 19 ikävuotta), eikä ikää kyllä tammasta ole vielä huomannut millään lailla. Arvonsa tunteva vanharouva on edelleen yhtä kipakka ja itsevarma kuin parhaina vuosinaankin, eikä siedä laisinkaan komentelua. Tammamaisia oikkuja ja kiukkukohtauksia löytyy edelleen, eikä kuka tahansa voita tamman ystävyyttä itselleen. Terveys ei ole reistaillut lainkaan vaikka näin vanhemmiten olemmekin alkaneet kiinnittää enemmän huomiota jalkojen ja lihasten hoitoon. Melinda on niin hyväkuntoinen että pari vuotta se varmasti tekee vielä tunteja (jos ei mitään radikaalia satu) ja varmasti kilpailee esteradoilla saman verran.
16-vuotias ori Downhill Loreno ei vielä ole oikeasti edes vanha, mutta kauhealta tuntuu kuin ajattalee kuinka nuori ori oli meille saapuessaan. Lorttia ei ikä sen sijaan tunnu vaivavan - päinvastoin, mitä enemmän päiviä orille kertyy sitä itsevarmemmaksi ja herrasmiesmäisemmäksi se muuttuu. Lortin pitkäaikainen kisaajakin on sanonut oriin olevan kuin viini - paranee vanhetessaan, nykyään se ei kyttää erikoisesteitä niin paljon, on isoillakin areenoilla kuin kotonaan ja omaa kisarutiinin jota ei voi kun ihailla. Kilpailuissa tietää tarkalleen mitä tehdään kun pilli viheltää tai milloin on vuorossa uusintarata jolloin on laitettava kaikki taidot peliin. Uskommekin talliporukan kanssa että Lorenon parhaat vuodet ovat vasta edessäpäin...
Kolmas teräsvanhus on seitsemäntoistavuotias kouluponitamma Lillebo Maj joka on säilyttänyt hurmaavat luonteenpiirteensä kaikkien näiden vuosien aikana. Ujo ja arka tamma on hyvin suurisydämminen ja tasaisuutensa ja lempeytensä vuoksi monen aloittelijan suosikki. Tamma on vielä täydessä terässä vaikka rankka hyppytreeni saa jalat vähän kuumottamaan, pienillä esteillä ja koulutreeneissä vielä tosi toimiva peli. Lillin vakiratsastaja Ira on myös huomannut että tamma tarvitsee pikkuisen pidemmän verryttelyn jotta liikkuu yhtä irtonaisesti kuin nuoruusvuosina.
Team teräsvanhukset saavat vähän erityistarkkailua ja hoitoa, mutta muuten toivomme ponien saavan elää vielä monen monta vuotta normaalia, reipasta ja liikunnantäytteistä hevosenarkea :)
Ensimmäinen oma new forest tammani sekä Katajakulman kantatamma Marmoon's Melinda on jo kahdeksantoistavuotias (kohta jo lähempänä 19 ikävuotta), eikä ikää kyllä tammasta ole vielä huomannut millään lailla. Arvonsa tunteva vanharouva on edelleen yhtä kipakka ja itsevarma kuin parhaina vuosinaankin, eikä siedä laisinkaan komentelua. Tammamaisia oikkuja ja kiukkukohtauksia löytyy edelleen, eikä kuka tahansa voita tamman ystävyyttä itselleen. Terveys ei ole reistaillut lainkaan vaikka näin vanhemmiten olemmekin alkaneet kiinnittää enemmän huomiota jalkojen ja lihasten hoitoon. Melinda on niin hyväkuntoinen että pari vuotta se varmasti tekee vielä tunteja (jos ei mitään radikaalia satu) ja varmasti kilpailee esteradoilla saman verran.
16-vuotias ori Downhill Loreno ei vielä ole oikeasti edes vanha, mutta kauhealta tuntuu kuin ajattalee kuinka nuori ori oli meille saapuessaan. Lorttia ei ikä sen sijaan tunnu vaivavan - päinvastoin, mitä enemmän päiviä orille kertyy sitä itsevarmemmaksi ja herrasmiesmäisemmäksi se muuttuu. Lortin pitkäaikainen kisaajakin on sanonut oriin olevan kuin viini - paranee vanhetessaan, nykyään se ei kyttää erikoisesteitä niin paljon, on isoillakin areenoilla kuin kotonaan ja omaa kisarutiinin jota ei voi kun ihailla. Kilpailuissa tietää tarkalleen mitä tehdään kun pilli viheltää tai milloin on vuorossa uusintarata jolloin on laitettava kaikki taidot peliin. Uskommekin talliporukan kanssa että Lorenon parhaat vuodet ovat vasta edessäpäin...
Kolmas teräsvanhus on seitsemäntoistavuotias kouluponitamma Lillebo Maj joka on säilyttänyt hurmaavat luonteenpiirteensä kaikkien näiden vuosien aikana. Ujo ja arka tamma on hyvin suurisydämminen ja tasaisuutensa ja lempeytensä vuoksi monen aloittelijan suosikki. Tamma on vielä täydessä terässä vaikka rankka hyppytreeni saa jalat vähän kuumottamaan, pienillä esteillä ja koulutreeneissä vielä tosi toimiva peli. Lillin vakiratsastaja Ira on myös huomannut että tamma tarvitsee pikkuisen pidemmän verryttelyn jotta liikkuu yhtä irtonaisesti kuin nuoruusvuosina.
Team teräsvanhukset saavat vähän erityistarkkailua ja hoitoa, mutta muuten toivomme ponien saavan elää vielä monen monta vuotta normaalia, reipasta ja liikunnantäytteistä hevosenarkea :)
tiistai 23. maaliskuuta 2010
Lotan kisasuunnitelmia
Tänä vuonna kun keskityn kilparatsatukseen ainakin 70 % on hyvä aloittaa kisakausi kilpailuihin liittyvällä blogikirjoituksella. Nyt esittelyvuorossa siis tämän kauden kilparatsut ja hevoskohtaiset tavoitteet.
DROWSY GER ei ole oma hevoseni, mutta se on käytössäni näillä näkyminen koko vuoden. Drowsy oli ykköshevoseni viime kaudella ja jatkaa samalla meriitillä tämän vuoden. Tarkoituksenamme on vakiinnuttaa 130cm taso ja tehdä sillä tasolla hyviä suorituksia. Viime vuonna pari sen kokoista luokkaa hyppäsimmekin, mutta tänä vuonna pääsemme toivottavasti kamppailemaan kärkisijoista isommissakin korkeuksissa. Drowsy on erittäin tasainen ja varma ratsu, eikä se radalla hätiköi turhia.
KOIVULEHDON MARTA on kovaa vauhtia uhkaamassa Drowsyn paikkaa ykkösratsuna. Nuori tamma on tällä hetkellä varsalomalla mutta sitä ennen se on tehnyt järisyttävän hienoa tulosta 110-120cm luokista. Varsaloman jälkeen jatkamme treenausta ja tavoitteena olisi hypätä muutamia 130cm luokkia ihan kokeilumielessä ja katsoa olisiko mahdollisuus joskus nostaa tamma kokonaan sille tasolle. Marta on melko herkkä tamma, mutta erittäin yhteistyöhaluinen ja kapasiteetikas estehevonen.
OSCIA YESS on päässyt taas jaloilleen ja saavuttanut tutun tasonsa. Talven aikana oli vähän haparointia mutta kevään ekoissa kisoissa on tamma tehnyt hyviä suorituksia 120cm luokissa. Muutama 130cm on tammalla startattu kohtalaisella menestyksellä ja tämä kausi olisi tarkoitus jatkaa 120-130cm luokkia ja koittaa päästä uusinnoissakin mukaan kärkikahinoihin. Yess on loistavan estepään omaava tamma joka tekee kellontarkkaa työtä vaativallakin esteradalla. Harmittavaa vain, että tamman kapasiteetti on rajallinen - muutenhan tämä olisi todellinen GP-luokkien tähti.
L'HOUDINI keskittyy tänä vuonna kenttäkisoihin jos niitä jostain päin Suomea vaan löytyisi. Olemme startanneet ahkerasti sekä koulua että esteitä ja hypänneet maneesissa maastoestetyyppisiä kiinteitä esteitä. Heti lumien sulettua on tarkoitus lähteä maastoradallekin treenailemaan. Kouluradat sujuvat heB tasolla, kotona olemme kovasti treenanneet myös helpon aan koululiikkeitä ja ohjelmia - helppoa aata olisi tarkoitus startata tänä keväänä. Esteillä tavoitteena on 110cm luokat jotka ainakin kotitreeneissä ovat sujuneet loistavasti.
GRETITO on tehnyt oman kilparatsutyöni ohessa vähän tunteja ja kilpaillut Jensku nimisen tytön kanssa koulupuolella. Jensku jatkaa Gretiton kanssa kisailua koulupuolella Helppo Bee luokissa vielä tänäkin vuonna mikäli tytöllä intoa riittää. Omat tavoitteeni Titon kanssa ovat 110cm tasolla johon Gretiton kapasiteetti riittää hyvin. Ruuna on todella nopea ja erinomainen uusintaratsu joten toivottavasti pääsemme näyttämään kykymme tämän kauden kisoissa.
Sitten unohtaa ei tietenkään saa KK Classico (i. Crocet xx e. Oscia Yess) oria joka loppuvuodesta täyttää 5 vuotta. Classicon kanssakin olisi siis tarkoitus käydä hyppäämässä nuorten hevosten luokkia ja katsoa kuinka kisaura tällä nuorukaisella lähtee sujumaan.
Nähdään kilpailuissa!
DROWSY GER ei ole oma hevoseni, mutta se on käytössäni näillä näkyminen koko vuoden. Drowsy oli ykköshevoseni viime kaudella ja jatkaa samalla meriitillä tämän vuoden. Tarkoituksenamme on vakiinnuttaa 130cm taso ja tehdä sillä tasolla hyviä suorituksia. Viime vuonna pari sen kokoista luokkaa hyppäsimmekin, mutta tänä vuonna pääsemme toivottavasti kamppailemaan kärkisijoista isommissakin korkeuksissa. Drowsy on erittäin tasainen ja varma ratsu, eikä se radalla hätiköi turhia.
KOIVULEHDON MARTA on kovaa vauhtia uhkaamassa Drowsyn paikkaa ykkösratsuna. Nuori tamma on tällä hetkellä varsalomalla mutta sitä ennen se on tehnyt järisyttävän hienoa tulosta 110-120cm luokista. Varsaloman jälkeen jatkamme treenausta ja tavoitteena olisi hypätä muutamia 130cm luokkia ihan kokeilumielessä ja katsoa olisiko mahdollisuus joskus nostaa tamma kokonaan sille tasolle. Marta on melko herkkä tamma, mutta erittäin yhteistyöhaluinen ja kapasiteetikas estehevonen.
OSCIA YESS on päässyt taas jaloilleen ja saavuttanut tutun tasonsa. Talven aikana oli vähän haparointia mutta kevään ekoissa kisoissa on tamma tehnyt hyviä suorituksia 120cm luokissa. Muutama 130cm on tammalla startattu kohtalaisella menestyksellä ja tämä kausi olisi tarkoitus jatkaa 120-130cm luokkia ja koittaa päästä uusinnoissakin mukaan kärkikahinoihin. Yess on loistavan estepään omaava tamma joka tekee kellontarkkaa työtä vaativallakin esteradalla. Harmittavaa vain, että tamman kapasiteetti on rajallinen - muutenhan tämä olisi todellinen GP-luokkien tähti.
L'HOUDINI keskittyy tänä vuonna kenttäkisoihin jos niitä jostain päin Suomea vaan löytyisi. Olemme startanneet ahkerasti sekä koulua että esteitä ja hypänneet maneesissa maastoestetyyppisiä kiinteitä esteitä. Heti lumien sulettua on tarkoitus lähteä maastoradallekin treenailemaan. Kouluradat sujuvat heB tasolla, kotona olemme kovasti treenanneet myös helpon aan koululiikkeitä ja ohjelmia - helppoa aata olisi tarkoitus startata tänä keväänä. Esteillä tavoitteena on 110cm luokat jotka ainakin kotitreeneissä ovat sujuneet loistavasti.
GRETITO on tehnyt oman kilparatsutyöni ohessa vähän tunteja ja kilpaillut Jensku nimisen tytön kanssa koulupuolella. Jensku jatkaa Gretiton kanssa kisailua koulupuolella Helppo Bee luokissa vielä tänäkin vuonna mikäli tytöllä intoa riittää. Omat tavoitteeni Titon kanssa ovat 110cm tasolla johon Gretiton kapasiteetti riittää hyvin. Ruuna on todella nopea ja erinomainen uusintaratsu joten toivottavasti pääsemme näyttämään kykymme tämän kauden kisoissa.
Sitten unohtaa ei tietenkään saa KK Classico (i. Crocet xx e. Oscia Yess) oria joka loppuvuodesta täyttää 5 vuotta. Classicon kanssakin olisi siis tarkoitus käydä hyppäämässä nuorten hevosten luokkia ja katsoa kuinka kisaura tällä nuorukaisella lähtee sujumaan.
Nähdään kilpailuissa!
Uusi tulokas
Katajakulma on saanut uuden tulokkaan talliporukkaan - enkä tarkoita nyt hevosta! Kun viime vuonna päätin treenavani ja kilpailevani tavoitteellisesti oli selvää ettei se ilman lisävoimia onnistunut. Tallilla kun näet on kaikenlaista puuhaa vaikka millä mitalla ilman sitä että ravaisin valmennuksissa, kilpailuissa ja muissa tapahtumissa. Kaksikymmentä kappaletta karsinoita siivottavaksi, pihatto hoidettavaksi, hevosia juotettavaksi, ruokittavaksi, hoidettavaksi, tunteja pidettäväksi, varsoja kasvatettavaksi...
Näin ollen palkkasimme pelastavan enkelin, kahdeksantoistavuotiaan Julian. Julia on reipas, ahkera, huolellinen ja todella iloinen nuori nainen jolle hevosten käsittely on ilmiselvästi verissä. Hermostuneempikin tai hankalempi hevonen tottelee Juliaa hyvin nätisti. Julian hommiin kuuluu perinteisissä tallitöissä auttaminen (hevosten ruokinta, tarhaus, karsinoiden siivous, varusteiden putsaus jne), tunneilla tarvittaessa tuuraaminen sekä tuntiponien/muiden hevosten läpiratsastus. Julialle on myös myönnetty kunniatehtäväksi nuoren oriin, KK Classicon kouliminen hyvätapaiseksi herrasmieheksi.
Ainakin ensimmäisinä työpäivinä on Juliasta ollut paljon apua ja olen itse päässyt kunnolla ratsastamaan kisahevosiani. Toivotaan että tulos näkyy kevään kisoissa!
Näin ollen palkkasimme pelastavan enkelin, kahdeksantoistavuotiaan Julian. Julia on reipas, ahkera, huolellinen ja todella iloinen nuori nainen jolle hevosten käsittely on ilmiselvästi verissä. Hermostuneempikin tai hankalempi hevonen tottelee Juliaa hyvin nätisti. Julian hommiin kuuluu perinteisissä tallitöissä auttaminen (hevosten ruokinta, tarhaus, karsinoiden siivous, varusteiden putsaus jne), tunneilla tarvittaessa tuuraaminen sekä tuntiponien/muiden hevosten läpiratsastus. Julialle on myös myönnetty kunniatehtäväksi nuoren oriin, KK Classicon kouliminen hyvätapaiseksi herrasmieheksi.
Ainakin ensimmäisinä työpäivinä on Juliasta ollut paljon apua ja olen itse päässyt kunnolla ratsastamaan kisahevosiani. Toivotaan että tulos näkyy kevään kisoissa!
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Tallin arkea
Blogin kuolleista heräämisen kunniaksi olisi tarkoitus koittaa saada vähän monipuolisempaa juttua tallin arjesta julkaistua aina silloin tällöin. Tänään hypätään tallin arkipäivään ja arkipäivän rutiineihin, mitä kaikkea sitä päivän aikana ehtiikin tapahtua...
Aamu alkaa vain vähän kukonlaulun jälkeen, eli kello seitsemältä. Lotta on aamuihmisenä ollut hereillä jo kuudesta ja on tallipihalla valvomassa että sekä minä että Jarkko ollaan ajoissa. Kun porukka on kasassa on aika suorittaa aamuruokinta. Jarkon ylle lankeaa aina aamuisin pihaton ruokinta sekä pihattohevosten aamutarkastus kun me naiset hoitelemme sekä pää, - pikku, - ja siirtotallin. Aamuisin hevoset saavat väkirehunsa ja kauransa.
Kun talliin hepat on ruokittu on aika käydä aamukahvilla toimistossa - tallissa on näet oltava ehdottoman rauhallista ruokinta-aikoina jotta hepat saa syödä rauhassa. Ahneimmat ovat ahmineet aamupöperönsä puolessa tunnissa, rauhallisemmat saavat kuitenkin aterioida kiireittä koko annoksensa. Yleensä noin tunnin päästä ruokien jakamisesta voidaan aloittaa hevosten loimittaminen ja ulosvienti. Lämpöisillä keleille tarhauksesta selviää käden käänteessä, kovalla pakkasella loimittaminen vie oman aikansa vaikka loimet olisikin järjestetty siististi loimihuoneeseen.
Jarkko on loimitushommien aikana vienyt tarhojen heinäpisteille heinää joten ulkona päivä alkaa rattoisasti syömällä. Kun koko ponikonkkaronkka on ulkona aloitetaan tallipäivä perinteisellä karsinoiden siivouksella. Lotta ja minä siivotaan hiki hatussa, Jarkko ajelee minitraktorillaan, kuskailee vesiä tarhoihin, siivoilee tarhoja ja pihattoa. Kahdenkymmenen karsinan siivous kahteen pekkaan sujuu melko ripeästi, parissa tunnissa ollaan selvitty jo puruttamisestakin. Loppuaika kuluu muun tallin siivoukseen, käytävän lakaisuun, tallipihan siistimiseen ja sen sellaiseen.
Kahdeltatoista tai hiukan aikaisemmin on lounastauko (ennen sitä hepoille lisätty heiniä tarhoihin) . Lotta harvoin malttaa kovin pitkää lounastaukoa pitää sillä hänellä on aina kova kiire tallihommien jälkeen ratsastamaan. Itse sen sijaan nautin lounaan hyvin rauhallisesti ja sen jälkeen painun tallille jatkamaan töitä. Keskipäivän töihini kuuluu lähinnä paperitöitä, tallin siistimistä, varsojen koulutusta ja joskus myös ihan ratsastamistakin. Lotta ehtii ratsastamaan kaksi-kolme hevosta ja mahdollisesti myös varsoja hyysäämään.
Tuntihevoset haetaan sisälle kolmen aikaan missä on tarjolla jälleen heiniä. Kisahepat ja yksityiset saavat jäädä vielä tarhaan mikäli ilma on ulkona hyvä. Puoli neljän aikaan alkaa tuntilaisia ilmaantua tallille ja yleensä hoitajat on ennen sitä ehtineet hoidokkinsa kertalleen harjata. Neljältä ekat hepat talutetaan ratsastuskentälle ja päivän tunnit pyörähtävät käyntiin. Sen jälkeen tallilla riittääkin hulinaa aina seitsemään asti jolloin tunnit päättyy. Pääasiassa opettamisesta vastaa Lotta, mutta satunnaisesti myös Annika pitää tunteja jolloin Lotalla jää aikaa omaan ratsasteluun. Hoitajien avustuksella minä vastaan tallin siisteydestä koko tuntirumban ajan, ja yleensä tässä välissä ehtii vähän taukoakin pitää.
Tunnit loppuvat seitsemältä jolloin hevosia odottelee karsinassa heinät. Heti seitsemältä alkaa tallilla vielä vähän iltaohjelmaa. "Iltaohjelmasta" esimerkkeinä mm. tallikokous, heppataitokerho, teoriatunnit. Lotan vetäessä iltaohjelmaa Jarkon avustuksella valmistelemme tallia yöpuulle. Ulkoilevat hevoset talliin, pihattohevosten tarkastus, iltapöperöiden sekoitukset, mahdollista varusteiden puhdistelua. Kahdeksalta annetaan hevosille väkirehut ja heinät.
Yhdeksään asti saa tallilla pyöriä kunhan ei heppojen ruokailua häiritse. Yleensä hoitajalauma viihtyy toimiston tai satulahuoneen puolella. Tallin sulkemisaikaan viimeisetkin ylimääräiset hätistellään pois jotta ovet saadaan lukittua ja hevosille annettua yörauha.
Aamu alkaa vain vähän kukonlaulun jälkeen, eli kello seitsemältä. Lotta on aamuihmisenä ollut hereillä jo kuudesta ja on tallipihalla valvomassa että sekä minä että Jarkko ollaan ajoissa. Kun porukka on kasassa on aika suorittaa aamuruokinta. Jarkon ylle lankeaa aina aamuisin pihaton ruokinta sekä pihattohevosten aamutarkastus kun me naiset hoitelemme sekä pää, - pikku, - ja siirtotallin. Aamuisin hevoset saavat väkirehunsa ja kauransa.
Kun talliin hepat on ruokittu on aika käydä aamukahvilla toimistossa - tallissa on näet oltava ehdottoman rauhallista ruokinta-aikoina jotta hepat saa syödä rauhassa. Ahneimmat ovat ahmineet aamupöperönsä puolessa tunnissa, rauhallisemmat saavat kuitenkin aterioida kiireittä koko annoksensa. Yleensä noin tunnin päästä ruokien jakamisesta voidaan aloittaa hevosten loimittaminen ja ulosvienti. Lämpöisillä keleille tarhauksesta selviää käden käänteessä, kovalla pakkasella loimittaminen vie oman aikansa vaikka loimet olisikin järjestetty siististi loimihuoneeseen.
Jarkko on loimitushommien aikana vienyt tarhojen heinäpisteille heinää joten ulkona päivä alkaa rattoisasti syömällä. Kun koko ponikonkkaronkka on ulkona aloitetaan tallipäivä perinteisellä karsinoiden siivouksella. Lotta ja minä siivotaan hiki hatussa, Jarkko ajelee minitraktorillaan, kuskailee vesiä tarhoihin, siivoilee tarhoja ja pihattoa. Kahdenkymmenen karsinan siivous kahteen pekkaan sujuu melko ripeästi, parissa tunnissa ollaan selvitty jo puruttamisestakin. Loppuaika kuluu muun tallin siivoukseen, käytävän lakaisuun, tallipihan siistimiseen ja sen sellaiseen.
Kahdeltatoista tai hiukan aikaisemmin on lounastauko (ennen sitä hepoille lisätty heiniä tarhoihin) . Lotta harvoin malttaa kovin pitkää lounastaukoa pitää sillä hänellä on aina kova kiire tallihommien jälkeen ratsastamaan. Itse sen sijaan nautin lounaan hyvin rauhallisesti ja sen jälkeen painun tallille jatkamaan töitä. Keskipäivän töihini kuuluu lähinnä paperitöitä, tallin siistimistä, varsojen koulutusta ja joskus myös ihan ratsastamistakin. Lotta ehtii ratsastamaan kaksi-kolme hevosta ja mahdollisesti myös varsoja hyysäämään.
Tuntihevoset haetaan sisälle kolmen aikaan missä on tarjolla jälleen heiniä. Kisahepat ja yksityiset saavat jäädä vielä tarhaan mikäli ilma on ulkona hyvä. Puoli neljän aikaan alkaa tuntilaisia ilmaantua tallille ja yleensä hoitajat on ennen sitä ehtineet hoidokkinsa kertalleen harjata. Neljältä ekat hepat talutetaan ratsastuskentälle ja päivän tunnit pyörähtävät käyntiin. Sen jälkeen tallilla riittääkin hulinaa aina seitsemään asti jolloin tunnit päättyy. Pääasiassa opettamisesta vastaa Lotta, mutta satunnaisesti myös Annika pitää tunteja jolloin Lotalla jää aikaa omaan ratsasteluun. Hoitajien avustuksella minä vastaan tallin siisteydestä koko tuntirumban ajan, ja yleensä tässä välissä ehtii vähän taukoakin pitää.
Tunnit loppuvat seitsemältä jolloin hevosia odottelee karsinassa heinät. Heti seitsemältä alkaa tallilla vielä vähän iltaohjelmaa. "Iltaohjelmasta" esimerkkeinä mm. tallikokous, heppataitokerho, teoriatunnit. Lotan vetäessä iltaohjelmaa Jarkon avustuksella valmistelemme tallia yöpuulle. Ulkoilevat hevoset talliin, pihattohevosten tarkastus, iltapöperöiden sekoitukset, mahdollista varusteiden puhdistelua. Kahdeksalta annetaan hevosille väkirehut ja heinät.
Yhdeksään asti saa tallilla pyöriä kunhan ei heppojen ruokailua häiritse. Yleensä hoitajalauma viihtyy toimiston tai satulahuoneen puolella. Tallin sulkemisaikaan viimeisetkin ylimääräiset hätistellään pois jotta ovet saadaan lukittua ja hevosille annettua yörauha.
torstai 18. maaliskuuta 2010
Kevättä rinnassa
Pakkohan se on ollut huomata, kevät on saapunut jo Katajakulmankin tallille! Muutamana päivänä olen ollut täynnä tarmoa ja intoa kun kevään ensi merkit olen huomannut, kohta on hyytävän kylmä ja pimeä talvi ohi - tervetuloa kevät ja kesä!
Tallilla päivisin touhutessa aurinko lämmittää ihanasti, tämän ovat huomanneet myös ponipallerot joista karvaa lähtisi niin paljon kun sitä jaksaisi raaputtaa. Hoitajatytöt ovatkin ottaneet ilon irti aurinkoisista päivistä ja antaneet ponejen talvikarvoille kunnolla kyytiä ulkona harjaillessaan. Kevättäpinöissäni olen myös päästänyt tyttöjä maastolenkeille suosikeillaan vähän haistelemaan ja katselemaan kevättä. Ja täytyy myöntää että jään alta alkaa jo pilkistelemään esiin hiekkatietä ja valtavat lumimassat vyöryvät ryminällä alas rakennusten katoilta. (Siitä puheen ollen, on osa hepoista ollut melkoisen pörheänä maneesissa kun lunta tulee ryminällä katolta. Onneksi isoimmilta vaaratilanteilta ollaan vältytty - ja toivottavasti vältytään vastedeskin)
Pikkuhiljaa on paksuimpia toppaloimia pakattu ullakolle ja vastaavasti sadekeleihin sopivia loimia on pengottu esiin ja ravisteltu suurimmista hämähäkinseiteistä. Tarkoitus olisi sitten kun kevät on kunnolla kotiutunut järjestää - tallityttöjen iloksi, tietenkin - kunnon kevätsiivous! Tarhat näyttävät kamalan sotkuisilta kun lumen alta paljastuu kaikki talven aikana kertyneet kakkakasat ja lumen alta voi löytyy paljon muutakin syksyllä hukattua - eikä kunnon siivous itse tallillekaan pahaa tekisi ;)
Tallilla päivisin touhutessa aurinko lämmittää ihanasti, tämän ovat huomanneet myös ponipallerot joista karvaa lähtisi niin paljon kun sitä jaksaisi raaputtaa. Hoitajatytöt ovatkin ottaneet ilon irti aurinkoisista päivistä ja antaneet ponejen talvikarvoille kunnolla kyytiä ulkona harjaillessaan. Kevättäpinöissäni olen myös päästänyt tyttöjä maastolenkeille suosikeillaan vähän haistelemaan ja katselemaan kevättä. Ja täytyy myöntää että jään alta alkaa jo pilkistelemään esiin hiekkatietä ja valtavat lumimassat vyöryvät ryminällä alas rakennusten katoilta. (Siitä puheen ollen, on osa hepoista ollut melkoisen pörheänä maneesissa kun lunta tulee ryminällä katolta. Onneksi isoimmilta vaaratilanteilta ollaan vältytty - ja toivottavasti vältytään vastedeskin)
Pikkuhiljaa on paksuimpia toppaloimia pakattu ullakolle ja vastaavasti sadekeleihin sopivia loimia on pengottu esiin ja ravisteltu suurimmista hämähäkinseiteistä. Tarkoitus olisi sitten kun kevät on kunnolla kotiutunut järjestää - tallityttöjen iloksi, tietenkin - kunnon kevätsiivous! Tarhat näyttävät kamalan sotkuisilta kun lumen alta paljastuu kaikki talven aikana kertyneet kakkakasat ja lumen alta voi löytyy paljon muutakin syksyllä hukattua - eikä kunnon siivous itse tallillekaan pahaa tekisi ;)
perjantai 12. maaliskuuta 2010
Ratsastuskouluoppilaat kilpailemassa
Katajakulmassa! Maaliskuun iloksi järjestimme kilpailut jotka olivat avoinna vain ratsastuskouluoppilaille opetushevosilla. Näissä kisoissa meillä oli ehkä vähän oma lehmä ojassa, olisihan se kiva päästä kotikentällä mittelemään muita ratsukoita vastaan jolla oli samat edellytykset kuin meidän oppilailla.
Aamuvarhain talkooporukkamme valmisteli kilpailuja, rataporukka rakensi radan, kahvioporukka laittoi tarjottavat esille,huoltoporukka laittoi opasteita ja lähtölistoja paikoilleen ja ratsastajat valmistautuivat tulevan päivän koitoksiinsa. Ensimmäiset ulkopuoliset hevosautot saapuivat hyvissä ajoin ja pian oli koko tallipiha täynnä touhua.
Yhdeksän aikaan oli ensimmäisen luokan ratsastajat kiertäneet radan, verrytelleet hevoset ja saaneet valmentajiltaan viime hetken vinkit - ja näin ollen kilpailupäivä pyörähti käyntiin. Ristikkoluokassa rata oli melko helppo, tiet esteille olivat pitkiä ja loivia ja radalla oli helppo säilyttää hyvä ratatempo. Luokkavoittoon ratsasti Eeli ponillaan Sointu TT. Tämä ratsukko edusti Blomdahl-nimistä tallia ja saikin kannustusjoukoiltaan raikuvat aplodit. Katajakulman huutosakki pääsi myöskin heti tositoimiin kun pieni ponityttömme Niina ratsasti shettistamma Aith Audreyn kakkossijalle. Kolmas sija luokassa meni jälleen Blomdahlin edustajalle, Mirolle ponilla Midvinters Camomille DK.
60cm luokassa esteet olivat jo hiukan korkeampia ja muutaman esteen alle lisäsimme portin ja laatikoita jotta rata ei olisi aivan liian helppo. Tässä luokassa uusintarata oli suunniteltu niin että oli mahdollista valita joko nopeampi mutta haastavampi tai helpompi mutta pidempi reitti. Väpplingin edustaja Ira - Buttercup ottivat riskin ja se kannatti sillä he voittivat luokan kirkkaasti. Toiseksi ratsasti Blomdahlia edustava Anna Rickélla KRV nimisellä ratsullaan. Katajakulman edustajat jäivät nipinnapin sijoituksilta kun Minni Picadon Fantacialla pudotti meidän Hetan Lillebo Majin kanssa neljännelle sijalle.
80cm luokassa esteet alkoivat näyttää jo hyvän kokoisilta, sarjaeste sekä muutama erikoisempikin este kuuluivat rataan. Uusinnasta nopeimmin selvisi Hawa Bästis Ruutin ratsastamana, ja tämä voittajaratsukko edusti Väpling-tallia. Kärkikamppailuissa vain muutaman sadasosan voittajalle hävinnyt Aith Castlen edustaja Andrew - Lua-ponillaan tuli luokassa toiseksi. Kolmanneksi kotikatsomon edessä ratsasti Jani Aittolan Onni nimisellä ratsullaan.
Päivän suurin luokka hypättiin estekorkeudella 100cm. Luokassa oli taitoarvostelu joten uusinnan aika ei ratkaissut tämän luokan voittajaa vaan voittajaksi selviytyi ratsukko joka teki saumatonta yhteistyötä. Aamupäivällä hienosti menestynyt ratsastuskoulu Blomdahl jatkoi menestystä myös tässä luokassa ; kaksi ensimmäistä ratsukkoa Lilja - Gadras LVA ja Ossi - Ness' Enrique edustivat Blomdahlia. Kolmannelle sijalle Väpplingin edustaja Silja - Hawa Feste Natalizie.
Iltapäivällä esteet purettiin ripeästi ja maneesiin vaihdettiin kouluaidat. Vauhdikkaiden esteiden jälkeen oli luvassa kaunista kouluratsastusta, ensimmäisenä luokkana helppo C. Esteitä hallinnut koulu, Blomdahl oli yhtä vahvoilla myös kouluratsastuksessa, Oona - Serena ratsullaan edusti kyseistä koulua ja otti luokkavoiton energisellä suorituksella. Katajakulman menestynein ratsukko oli Saija ja tasainen Ravardao-ruuna kolmannella sijalla, kun kakkostilalle muutaman pisteen enemmän haalineena sijoittui Krista - Super Flash N (Blomdahl).
Helppo Bee luokassa Katajakulman edustaja sai tyytyä jälleen kolmanteen sijaan, Jensku ratsasti Marmoon's Melindan tasapainoisella suorituksella kolmoseksi. Kaksi ensimmäistä sijaa matkusti Väpplingin ratsastuskoulun edustajille. Luokan voitti Silja - Hawa Feste Natalizie ja kakkoseksi ratsasti Ruut - Hawa Bästis. Molemmat ratsukot saivat paljon kehuja tuomaristolta eleettömästä ratsastuksesta ja tehokkaasta apujen käytöstä.
Pitkän kisapäivän viimeisenä luokkana ratsastettiin helppo A ja Katajakulmalaisten suureksi iloksi tuli tästä kovatasoisesta luokasta voitto kotitallille! Hartaasti odotetun kotivoiton nimiinsä otti Jasmin tallin jalostusoriilla Zoom Out Monzuunilla. Myös luokan kolmas ratsukko oli Katajakulmalainen, Ira kauniilla Lillebo Maj tammalla jäi vain muutaman pisteen päähän kakkoseksi kiilanneesta Sofiasta joka ratsasti hevosta nimeltä E.R. Knight's Return.
Viimeisen luokan palkintojenjaon jälkeen valittiin viellä eniten sijoituksia haalinut ratsastuskoulu ja hyvin ansaittu palkinto meni Blomdahl-tallille. Väsynyt talkooporukka tuumaili myös illalla että kilpailuissa oli niin huipputunnelma läpi koko päivän että tälläiset kilpailut täytyy järjestää joskus uudestaan! Tervetuloa siis silloinkin mukaan!
Aamuvarhain talkooporukkamme valmisteli kilpailuja, rataporukka rakensi radan, kahvioporukka laittoi tarjottavat esille,huoltoporukka laittoi opasteita ja lähtölistoja paikoilleen ja ratsastajat valmistautuivat tulevan päivän koitoksiinsa. Ensimmäiset ulkopuoliset hevosautot saapuivat hyvissä ajoin ja pian oli koko tallipiha täynnä touhua.
Yhdeksän aikaan oli ensimmäisen luokan ratsastajat kiertäneet radan, verrytelleet hevoset ja saaneet valmentajiltaan viime hetken vinkit - ja näin ollen kilpailupäivä pyörähti käyntiin. Ristikkoluokassa rata oli melko helppo, tiet esteille olivat pitkiä ja loivia ja radalla oli helppo säilyttää hyvä ratatempo. Luokkavoittoon ratsasti Eeli ponillaan Sointu TT. Tämä ratsukko edusti Blomdahl-nimistä tallia ja saikin kannustusjoukoiltaan raikuvat aplodit. Katajakulman huutosakki pääsi myöskin heti tositoimiin kun pieni ponityttömme Niina ratsasti shettistamma Aith Audreyn kakkossijalle. Kolmas sija luokassa meni jälleen Blomdahlin edustajalle, Mirolle ponilla Midvinters Camomille DK.
60cm luokassa esteet olivat jo hiukan korkeampia ja muutaman esteen alle lisäsimme portin ja laatikoita jotta rata ei olisi aivan liian helppo. Tässä luokassa uusintarata oli suunniteltu niin että oli mahdollista valita joko nopeampi mutta haastavampi tai helpompi mutta pidempi reitti. Väpplingin edustaja Ira - Buttercup ottivat riskin ja se kannatti sillä he voittivat luokan kirkkaasti. Toiseksi ratsasti Blomdahlia edustava Anna Rickélla KRV nimisellä ratsullaan. Katajakulman edustajat jäivät nipinnapin sijoituksilta kun Minni Picadon Fantacialla pudotti meidän Hetan Lillebo Majin kanssa neljännelle sijalle.
80cm luokassa esteet alkoivat näyttää jo hyvän kokoisilta, sarjaeste sekä muutama erikoisempikin este kuuluivat rataan. Uusinnasta nopeimmin selvisi Hawa Bästis Ruutin ratsastamana, ja tämä voittajaratsukko edusti Väpling-tallia. Kärkikamppailuissa vain muutaman sadasosan voittajalle hävinnyt Aith Castlen edustaja Andrew - Lua-ponillaan tuli luokassa toiseksi. Kolmanneksi kotikatsomon edessä ratsasti Jani Aittolan Onni nimisellä ratsullaan.
Päivän suurin luokka hypättiin estekorkeudella 100cm. Luokassa oli taitoarvostelu joten uusinnan aika ei ratkaissut tämän luokan voittajaa vaan voittajaksi selviytyi ratsukko joka teki saumatonta yhteistyötä. Aamupäivällä hienosti menestynyt ratsastuskoulu Blomdahl jatkoi menestystä myös tässä luokassa ; kaksi ensimmäistä ratsukkoa Lilja - Gadras LVA ja Ossi - Ness' Enrique edustivat Blomdahlia. Kolmannelle sijalle Väpplingin edustaja Silja - Hawa Feste Natalizie.
Iltapäivällä esteet purettiin ripeästi ja maneesiin vaihdettiin kouluaidat. Vauhdikkaiden esteiden jälkeen oli luvassa kaunista kouluratsastusta, ensimmäisenä luokkana helppo C. Esteitä hallinnut koulu, Blomdahl oli yhtä vahvoilla myös kouluratsastuksessa, Oona - Serena ratsullaan edusti kyseistä koulua ja otti luokkavoiton energisellä suorituksella. Katajakulman menestynein ratsukko oli Saija ja tasainen Ravardao-ruuna kolmannella sijalla, kun kakkostilalle muutaman pisteen enemmän haalineena sijoittui Krista - Super Flash N (Blomdahl).
Helppo Bee luokassa Katajakulman edustaja sai tyytyä jälleen kolmanteen sijaan, Jensku ratsasti Marmoon's Melindan tasapainoisella suorituksella kolmoseksi. Kaksi ensimmäistä sijaa matkusti Väpplingin ratsastuskoulun edustajille. Luokan voitti Silja - Hawa Feste Natalizie ja kakkoseksi ratsasti Ruut - Hawa Bästis. Molemmat ratsukot saivat paljon kehuja tuomaristolta eleettömästä ratsastuksesta ja tehokkaasta apujen käytöstä.
Pitkän kisapäivän viimeisenä luokkana ratsastettiin helppo A ja Katajakulmalaisten suureksi iloksi tuli tästä kovatasoisesta luokasta voitto kotitallille! Hartaasti odotetun kotivoiton nimiinsä otti Jasmin tallin jalostusoriilla Zoom Out Monzuunilla. Myös luokan kolmas ratsukko oli Katajakulmalainen, Ira kauniilla Lillebo Maj tammalla jäi vain muutaman pisteen päähän kakkoseksi kiilanneesta Sofiasta joka ratsasti hevosta nimeltä E.R. Knight's Return.
Viimeisen luokan palkintojenjaon jälkeen valittiin viellä eniten sijoituksia haalinut ratsastuskoulu ja hyvin ansaittu palkinto meni Blomdahl-tallille. Väsynyt talkooporukka tuumaili myös illalla että kilpailuissa oli niin huipputunnelma läpi koko päivän että tälläiset kilpailut täytyy järjestää joskus uudestaan! Tervetuloa siis silloinkin mukaan!
torstai 11. maaliskuuta 2010
Vihdoinkin!
Huippulahjakkaaksi osoittautuneen Martan astuttamisesta olen haaveillut jo viime vuodesta asti ja hiljaiset oriin etsinnät ovat olleet käynnissä monta kuukautta. Taisin vain olla normaaliakin ronkelimpi tämän neitokaisen kanssa - onhan Marta hienosukuinen, hyvärakenteinen ja todella kapasiteetikas estehevosen alku - eikä sopivaa oria monien hienojenkaan orien joukosta löytynyt.
Kunnes sitten, törmäsin oriin nimeltä KL Wanna Play Doctor. Täytyy sanoa että se oli samanlaista rakkautta ensisilmäyksellä kuin Martankin kanssa. Tämä valkoinen, uljas, satuori on samalta kasvattajalta kuin Marta joten luotan jonkin verran myös kasvattajan näkemykseen oriin sopivuudesta Martalle. Ori itse on vasta nelivuotias, mikä sinänsä on eräänlainen riski sillä jälkeläis - tai kisanäyttöjä ei vielä löydy. Mutta toisaalta näin hienoa sukutaulua mikä tältä hevoselta löytyy, saa hakea. Suvussa mm. Silent's Reflection ja KK's Bellydancer, sekä paljon muita hienoja hevosia.
Marta astutettiin eilen ja nyt kyllä jännittää ihan törkeästi. Toivon vain että kaikki menee suosikkitammani kohdalla hyvin ja saisimme saatettua maailmaan hienon, terveen varsan. Vielä tässä on kuitenkin tosi pitkä aika sitä varsaa odotella, ja kuten tiedetään odottavan aika on pitkä...
Kunnes sitten, törmäsin oriin nimeltä KL Wanna Play Doctor. Täytyy sanoa että se oli samanlaista rakkautta ensisilmäyksellä kuin Martankin kanssa. Tämä valkoinen, uljas, satuori on samalta kasvattajalta kuin Marta joten luotan jonkin verran myös kasvattajan näkemykseen oriin sopivuudesta Martalle. Ori itse on vasta nelivuotias, mikä sinänsä on eräänlainen riski sillä jälkeläis - tai kisanäyttöjä ei vielä löydy. Mutta toisaalta näin hienoa sukutaulua mikä tältä hevoselta löytyy, saa hakea. Suvussa mm. Silent's Reflection ja KK's Bellydancer, sekä paljon muita hienoja hevosia.
Marta astutettiin eilen ja nyt kyllä jännittää ihan törkeästi. Toivon vain että kaikki menee suosikkitammani kohdalla hyvin ja saisimme saatettua maailmaan hienon, terveen varsan. Vielä tässä on kuitenkin tosi pitkä aika sitä varsaa odotella, ja kuten tiedetään odottavan aika on pitkä...
maanantai 8. maaliskuuta 2010
oo, shettisvauva!
Katajakulman tallilla koettiin kahdeksas päivä maaliskuuta historiallinen tapahtuma. Tallin ensimmäinen shetlanninponikasvatti syntyi - ja voi että kuinka suloinen se on! Pieni, pörröinen, sysimusta nappisilmä hurmaa kyllä paatuneemmankin sydämen.
Katajakulman uusin hankinta, shettistamma Aith Audrey astutettiin lähes heti tamman kotiuduttua. Oriiksi oli valittu musta kantakirjaori Fabian Of Corpsebury joka oli saavuttanut erinomaisia tuloksia valjakkoajon parista. Näiden kahden söpöläisen omera ja täpäkkä orivarsa nimettiin Kulman Merliniksi. Ja täytyy kyllä myöntää että Merlin on hurjan valloittava.
Vaikka kuukausia vanhemmat nyffivarsat ovat Merlinin rinnalla kuin jättiläisiä pitkine, hoikkine koipineen ei Merlin niitä arastele - päin vastoin. Vauhtiakin pikkujäbällä on ihan riittämiin, joskus jopa niin paljon että vasta päivän ikäiset jalat eivät aina kanna vaan poni mennä kupsahtaa ympäri. Ja heti kun jaloilleen pääsee, vauhti yltyy yhä hurjemmaksi.
Yhtä oria ei talliin enää mahtuisi millään, mutta Merlinistä luopuminen tuntuu erittäin vaikealta, vaikkei asia vielä olekaan aivan ajankohtainen. Voi siis olla, että jätämme Merlinin Katajakulman tallille myös emästä vieroituksen jälkeen - onneksi siihen päätökseen on vielä kuukausia aikaa.
Katajakulman uusin hankinta, shettistamma Aith Audrey astutettiin lähes heti tamman kotiuduttua. Oriiksi oli valittu musta kantakirjaori Fabian Of Corpsebury joka oli saavuttanut erinomaisia tuloksia valjakkoajon parista. Näiden kahden söpöläisen omera ja täpäkkä orivarsa nimettiin Kulman Merliniksi. Ja täytyy kyllä myöntää että Merlin on hurjan valloittava.
Vaikka kuukausia vanhemmat nyffivarsat ovat Merlinin rinnalla kuin jättiläisiä pitkine, hoikkine koipineen ei Merlin niitä arastele - päin vastoin. Vauhtiakin pikkujäbällä on ihan riittämiin, joskus jopa niin paljon että vasta päivän ikäiset jalat eivät aina kanna vaan poni mennä kupsahtaa ympäri. Ja heti kun jaloilleen pääsee, vauhti yltyy yhä hurjemmaksi.
Yhtä oria ei talliin enää mahtuisi millään, mutta Merlinistä luopuminen tuntuu erittäin vaikealta, vaikkei asia vielä olekaan aivan ajankohtainen. Voi siis olla, että jätämme Merlinin Katajakulman tallille myös emästä vieroituksen jälkeen - onneksi siihen päätökseen on vielä kuukausia aikaa.
Maaliskuun henkilö
Tammikuussa aloitettu haastattelusarja, kuukauden henkilö, jatkuu taas maaliskuun henkilöllä. Tällä kertaa piinapenkkiin astuu tallin omistajan, Lotan sisko Reetta. Reetta touhuaa tallilla kaikenlaista ja on siskoksista se viisaampi ja rauhallisempi.
1. Kerro jotain hevostelusi alkuvaiheista
Innostuin käymään hevostallilla Lotan mukana ja rakastuin näihin eläimiin aivan valtavasti. Olin kuitenkin melko arka, enkä uskaltautunut ensialkuun ollenkaan ratsaille. Tykkäsin kuitenkin kovasti hevosten hoitamisesta ja hevosten kanssa oleilusta, ratsastus saatika kilpaileminen ei niinkään ollut suosikkipuuhaani. Teini-ikäisenä lopetin koko harrastuksen, mutta parikymppisenä jatkoin hevostelua ja innostuin myös ratsastamaan entistä enemmän, taisin kuitenkin olla enemmän sellainen puskaratsastelija.
2. Miten päädyit perustamaan tallin Lotan kanssa?
Hmm, erittäin hyvä kysymys! Aika harva vapaaehtoinen tahtoo perustaa yrityksen sekopäisen siskonsa kanssa... No, Lotta vain ilmoitti hankkeestaan ja vannoutuneena heppatyttönä olin heti mukana, varsinkin kun sopiva tallirakennus löytyi omalta kotikunnaltamme. Siinä innostuksissamme Katajakulma pyörähti käyntiin ja samalla innolla se porskuttaa eteenpäin tänäkin päivänä.
3. Kerro vähän hommistasi tallin omistajana
Minä olen alusta asti hoidellut käytännön asiat, paperiasiat, rehutilaukset, mainostuksen ja muun aivoja vaativan toiminnan. Sen lisäksi auttelen tallilla parhaani mukaan, siivoan karsinoita, tarhaan ja ruokin hevosia. Lotta taasen hoitaa tuntien pidon ja hevosten liikutuksen (vaikka satunnaisesti itsekin kiipeän selkään). Tämä systeemi toimii hyvin, koska omana intohimonani on se heppojen hoitelu ja tallissa touhuaminen.
4. Kuinka paljon nykyään vietät hevosen selässä aikaa?
Ratsastelu on tällä hetkellä jäänyt vähän vähemmälle mutta auttelen Lottaa satunnaisesti rauhallisempien heppojen liikutuksessa. Suosikkihevoseni on ehdottomasti Ravardao-ruuna jolla olen muutamalle tunnillekin osallistunut, myös Yess-tamma ja Onni-ruuna ovat tasaisen luonteensa takia suosikkejani. Mitä enemmän olen ratsastanut, sitä enemmän on alkanut mietityttää ajatus josko sitä uskaltautuisi vaikka koulukisoissa pyörähtämään...
5. Lempihevosesi Katajakulmasta (ja miksi?)
Hmm, erittäin hankala kysymys... Kaikki hevoset kun ne tuppaavat olemaan yhtä rakkaita. Tykkään kuitenkin rauhallisista hevosista joten edellä mainittu Ravardao on tosi kiva ratsastettava ja sen kanssa tykkään viettää aikaa. Myös sympaattinen Houdini ja Unski kuuluvat rapsuttelulistani kärkipäähän.
1. Kerro jotain hevostelusi alkuvaiheista
Innostuin käymään hevostallilla Lotan mukana ja rakastuin näihin eläimiin aivan valtavasti. Olin kuitenkin melko arka, enkä uskaltautunut ensialkuun ollenkaan ratsaille. Tykkäsin kuitenkin kovasti hevosten hoitamisesta ja hevosten kanssa oleilusta, ratsastus saatika kilpaileminen ei niinkään ollut suosikkipuuhaani. Teini-ikäisenä lopetin koko harrastuksen, mutta parikymppisenä jatkoin hevostelua ja innostuin myös ratsastamaan entistä enemmän, taisin kuitenkin olla enemmän sellainen puskaratsastelija.
2. Miten päädyit perustamaan tallin Lotan kanssa?
Hmm, erittäin hyvä kysymys! Aika harva vapaaehtoinen tahtoo perustaa yrityksen sekopäisen siskonsa kanssa... No, Lotta vain ilmoitti hankkeestaan ja vannoutuneena heppatyttönä olin heti mukana, varsinkin kun sopiva tallirakennus löytyi omalta kotikunnaltamme. Siinä innostuksissamme Katajakulma pyörähti käyntiin ja samalla innolla se porskuttaa eteenpäin tänäkin päivänä.
3. Kerro vähän hommistasi tallin omistajana
Minä olen alusta asti hoidellut käytännön asiat, paperiasiat, rehutilaukset, mainostuksen ja muun aivoja vaativan toiminnan. Sen lisäksi auttelen tallilla parhaani mukaan, siivoan karsinoita, tarhaan ja ruokin hevosia. Lotta taasen hoitaa tuntien pidon ja hevosten liikutuksen (vaikka satunnaisesti itsekin kiipeän selkään). Tämä systeemi toimii hyvin, koska omana intohimonani on se heppojen hoitelu ja tallissa touhuaminen.
4. Kuinka paljon nykyään vietät hevosen selässä aikaa?
Ratsastelu on tällä hetkellä jäänyt vähän vähemmälle mutta auttelen Lottaa satunnaisesti rauhallisempien heppojen liikutuksessa. Suosikkihevoseni on ehdottomasti Ravardao-ruuna jolla olen muutamalle tunnillekin osallistunut, myös Yess-tamma ja Onni-ruuna ovat tasaisen luonteensa takia suosikkejani. Mitä enemmän olen ratsastanut, sitä enemmän on alkanut mietityttää ajatus josko sitä uskaltautuisi vaikka koulukisoissa pyörähtämään...
5. Lempihevosesi Katajakulmasta (ja miksi?)
Hmm, erittäin hankala kysymys... Kaikki hevoset kun ne tuppaavat olemaan yhtä rakkaita. Tykkään kuitenkin rauhallisista hevosista joten edellä mainittu Ravardao on tosi kiva ratsastettava ja sen kanssa tykkään viettää aikaa. Myös sympaattinen Houdini ja Unski kuuluvat rapsuttelulistani kärkipäähän.
Ratsastuskoulujen oppilaat koetukselle
Katajakulma päättää kuukauden kestäneen kisataukonsa ja järjestää kunnon kilpailut ratsastuskoulujen oppilaille. Aivan oikein, kilpailupäivä on pyhitetty ratsastajille jotka eivät omista omaa hevosta vaan käyvät tunneilla ratsastuskoulussa ja osallistuvat kilpailuun tunneilla käyvillä hevosilla. Katajakulmassahan on pyörinyt tunnit jo viime syksystä joten meiltäkin on tulossa sankka joukko oppilaita edustamaan Katajakulmaa.
Kutsu on jo julkaistu, kisavalmistelut aloitettu ja osallistumisia otetaan vastaan. Luokat ovat pääasiassa melko helppoja, mutta muutama vaativampikin luokka (100cm ja Helppo A) on kilpailuihin mahtunut mukaan jotta kaikista taitavimmatkin tuntiratsastajat pääsevät mittelemään oman tasoistensa kanssa. Kilpailupäivänä on tarkoitus myös laskea jonkinlaista ratsastuskoulujen välistä ranking-listaa jotta tiedämme mikä ratsastuskoulu pärjäsi parhaiten.
Katajakulman edustajia ei vielä ole päätetty, joten kaikki halukkaat : laittakaa nimenne tallin seinältä löytyvään kisalistaan - kisapaikkoja rajoitetusti! :)
Kutsu on jo julkaistu, kisavalmistelut aloitettu ja osallistumisia otetaan vastaan. Luokat ovat pääasiassa melko helppoja, mutta muutama vaativampikin luokka (100cm ja Helppo A) on kilpailuihin mahtunut mukaan jotta kaikista taitavimmatkin tuntiratsastajat pääsevät mittelemään oman tasoistensa kanssa. Kilpailupäivänä on tarkoitus myös laskea jonkinlaista ratsastuskoulujen välistä ranking-listaa jotta tiedämme mikä ratsastuskoulu pärjäsi parhaiten.
Katajakulman edustajia ei vielä ole päätetty, joten kaikki halukkaat : laittakaa nimenne tallin seinältä löytyvään kisalistaan - kisapaikkoja rajoitetusti! :)
sunnuntai 7. maaliskuuta 2010
Maaliskuun ekat kisat
Katajakulma on alkuvuoden pitänyt vähän kisataukoa, mikä on ihan ymmärrettävää kun uudet edustusjoukkueet on valittu - täytyyhän heidän ehtiä vähän harjoitella ennen ensimmäisiä kisakoitoksia. Maaliskuun kisa-avaus suoritettiin kuitenkin 6.3. Peikkometsän este - ja kouluratsastuskilpailuissa. Kiitokset kisojen järjestäjille kivoista kisoista!
Aamupäivän koululuokissa yllätysmenestyjä oli vasta joukkueeseen noussut Jensku Gretito-ruunalla. Gretito on Lotan oma silmäterä jota Jensku silloin tällöin on lainaillut valmennustunneilla - eikä turhaan. Erittäin kovatasoisessa Helppo Bee luokassa ratsukko tuli toiseksi upeilla pistemäärillä. Tässä luokassa muut Katajakulmalaiset jäivät sijoituksitta. Lähes joka kisoissa palkinnoilla nähty Barona ei pettänyt tälläkään kertaa, Lotta ratsasti sen helpossa Aassa viidenneksi.
Esteluokat alkoivat 60cm luokalla jossa Jinna ja Topi sijoittuivat toiseksi. Jinna on vasta yhdeksänvuotias mutta erittäin taitava ja peloton pikkuponiratsastaja joka saa niskuroivankin ponin kuriin. Tämän nuoltakin nopeamman uusintaratsukon sijoitus lämmitti kovasti mieltä, tässä on tämän kauden pikkuponikärkeen kuuluva ratsukko ihan ehdottomasti. 80cm luokka meni Katajakulman osalta penkin alle. Luotettavina hyppääjinä ja suorittaneina tunnetut ponit, Lighty Lion, Aittolan Onni ja jopa Östevis Nori hylättiin. Parhaimmasta suorituksesta luokassa vastasi Jasmin ja Monni, ollen yhdeksänsiä.
Metrin luokassa sujui jo paremmin. Fiolda ja Lola totuttuun tapaan olivat luokassa neljänsiä, ja Barona Marikan ratsastamana heti heidän perässä viidensinä. Lotta kehuikin että tänä vuonna Katajakulman porukka on valmis kahlimaan palkinnot jokaisesta kilpailusta. 120cm luokassa Drowsy voitti koko luokan Lotan ratsastamana. Viime vuonna oli Drowsy vilautellut upeita kisahermojaan ja hyvää hyppykykään mutta tänään Lotta kehui ruunan tuntuneen aivan "superhyvältä". Myös kisoissa vähän "virkistymässä" käynyt kokenut poniori Joyline Halfway otti rutinoituneesti nelossijan.
Aamupäivän koululuokissa yllätysmenestyjä oli vasta joukkueeseen noussut Jensku Gretito-ruunalla. Gretito on Lotan oma silmäterä jota Jensku silloin tällöin on lainaillut valmennustunneilla - eikä turhaan. Erittäin kovatasoisessa Helppo Bee luokassa ratsukko tuli toiseksi upeilla pistemäärillä. Tässä luokassa muut Katajakulmalaiset jäivät sijoituksitta. Lähes joka kisoissa palkinnoilla nähty Barona ei pettänyt tälläkään kertaa, Lotta ratsasti sen helpossa Aassa viidenneksi.
Esteluokat alkoivat 60cm luokalla jossa Jinna ja Topi sijoittuivat toiseksi. Jinna on vasta yhdeksänvuotias mutta erittäin taitava ja peloton pikkuponiratsastaja joka saa niskuroivankin ponin kuriin. Tämän nuoltakin nopeamman uusintaratsukon sijoitus lämmitti kovasti mieltä, tässä on tämän kauden pikkuponikärkeen kuuluva ratsukko ihan ehdottomasti. 80cm luokka meni Katajakulman osalta penkin alle. Luotettavina hyppääjinä ja suorittaneina tunnetut ponit, Lighty Lion, Aittolan Onni ja jopa Östevis Nori hylättiin. Parhaimmasta suorituksesta luokassa vastasi Jasmin ja Monni, ollen yhdeksänsiä.
Metrin luokassa sujui jo paremmin. Fiolda ja Lola totuttuun tapaan olivat luokassa neljänsiä, ja Barona Marikan ratsastamana heti heidän perässä viidensinä. Lotta kehuikin että tänä vuonna Katajakulman porukka on valmis kahlimaan palkinnot jokaisesta kilpailusta. 120cm luokassa Drowsy voitti koko luokan Lotan ratsastamana. Viime vuonna oli Drowsy vilautellut upeita kisahermojaan ja hyvää hyppykykään mutta tänään Lotta kehui ruunan tuntuneen aivan "superhyvältä". Myös kisoissa vähän "virkistymässä" käynyt kokenut poniori Joyline Halfway otti rutinoituneesti nelossijan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)