Vuoden vaihteessa vasta huomasin että hyvä jumala, tallin pitkäaikaisimmat ja omistajalleen hyvin tärkeät ponit alkavat lähestyä kovaa vauhtia eläkeikää, vaikka ikääntymisen merkkejä ei vielä näy sen kummemmin kenelläkään.
Ensimmäinen oma new forest tammani sekä Katajakulman kantatamma Marmoon's Melinda on jo kahdeksantoistavuotias (kohta jo lähempänä 19 ikävuotta), eikä ikää kyllä tammasta ole vielä huomannut millään lailla. Arvonsa tunteva vanharouva on edelleen yhtä kipakka ja itsevarma kuin parhaina vuosinaankin, eikä siedä laisinkaan komentelua. Tammamaisia oikkuja ja kiukkukohtauksia löytyy edelleen, eikä kuka tahansa voita tamman ystävyyttä itselleen. Terveys ei ole reistaillut lainkaan vaikka näin vanhemmiten olemmekin alkaneet kiinnittää enemmän huomiota jalkojen ja lihasten hoitoon. Melinda on niin hyväkuntoinen että pari vuotta se varmasti tekee vielä tunteja (jos ei mitään radikaalia satu) ja varmasti kilpailee esteradoilla saman verran.
16-vuotias ori Downhill Loreno ei vielä ole oikeasti edes vanha, mutta kauhealta tuntuu kuin ajattalee kuinka nuori ori oli meille saapuessaan. Lorttia ei ikä sen sijaan tunnu vaivavan - päinvastoin, mitä enemmän päiviä orille kertyy sitä itsevarmemmaksi ja herrasmiesmäisemmäksi se muuttuu. Lortin pitkäaikainen kisaajakin on sanonut oriin olevan kuin viini - paranee vanhetessaan, nykyään se ei kyttää erikoisesteitä niin paljon, on isoillakin areenoilla kuin kotonaan ja omaa kisarutiinin jota ei voi kun ihailla. Kilpailuissa tietää tarkalleen mitä tehdään kun pilli viheltää tai milloin on vuorossa uusintarata jolloin on laitettava kaikki taidot peliin. Uskommekin talliporukan kanssa että Lorenon parhaat vuodet ovat vasta edessäpäin...
Kolmas teräsvanhus on seitsemäntoistavuotias kouluponitamma Lillebo Maj joka on säilyttänyt hurmaavat luonteenpiirteensä kaikkien näiden vuosien aikana. Ujo ja arka tamma on hyvin suurisydämminen ja tasaisuutensa ja lempeytensä vuoksi monen aloittelijan suosikki. Tamma on vielä täydessä terässä vaikka rankka hyppytreeni saa jalat vähän kuumottamaan, pienillä esteillä ja koulutreeneissä vielä tosi toimiva peli. Lillin vakiratsastaja Ira on myös huomannut että tamma tarvitsee pikkuisen pidemmän verryttelyn jotta liikkuu yhtä irtonaisesti kuin nuoruusvuosina.
Team teräsvanhukset saavat vähän erityistarkkailua ja hoitoa, mutta muuten toivomme ponien saavan elää vielä monen monta vuotta normaalia, reipasta ja liikunnantäytteistä hevosenarkea :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti