sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Esittelyssä yhteistyökumppani

Kun ensi vuonna olisi tarkoitus aloitella vähän aktiivisempaa myyntihevos - ja maahantuontitoimintaa on hyvä ajankohta esitellä tärkein ulkomainen yhteistyökumppanimme.

Tanskassa Stald Downhill on tehnyt hiljaista yhteistyötä kanssamme jo vuoden verran. Olemme muutaman ponin sieltä ostanut Suomeen ja ennenkaikkea saaneet tärkeitä vinkkejä ja ideoita omaan ponikasvatukseen. Yhteistyötä on tarkoitus laajentaa, enemmän myyntiponeja molemmin puolin - Tanskasta Suomeen ja Suomesta vastaavasti Tanskaan. Sekä jalostusoreja ja tammoja puolin ja toisin.

Downhill on itsekin melko nuori kasvattaja, mutta tallia pyörittävällä Ann-Lizalla on erinomainen hevossilmä. Tämän hevossilmän ansiosta Downhillillä onkin todella laadukkaat kantatammat (yhteensä 4 kpl) sekä mahdottoman hienot jalostusoriit (4 kpl) joista muutamia toivon mukaan saadaan ensi vuonna Suomeen astumaan. Lyhyestä kasvatushistoriastaan huolimatta Downhillin kasvattamat hevoset kilpailevat Tanskassa ponien mestaruustasolla, ja menestyvät siellä ihan jatkuvasti. Hyvänä esimerkkinä Downhill kasvatuslaadusta on meillä asuva Downhill Loreno.

Downhillin kantatammat edustavat jokainen omaa linjaansa ja jokaisen tamman jälkeläiset nimetään tamman alkukirjaimen mukaan.
L-linjan kantatamma Larina on jättänyt kolme jälkeläistä joista kaksi asuu suomessa (Loreno & Laretta) ja tamma on tunnettu siitä että se periyttää melko kuumahkoja ja tempperamenttisiä varsoja. Toisaalta vaikka varsat eivät ole luonteeltaan helpoimpia, on niillä kaikilla yksi yhteinen piirre - ne ovat esteradoilla todellisia taistelijoita.

D-linjan kantatamma Dorianda on taas Larinan vastakohta. Se periyttää hiukan helpompaa ja tasaisempaa luonnetta. Doriandan vanhin varsa on vasta seitsemänvuotias ja tällä hetkellä tamman kaikki varsat asuvat Tanskassa. Dorianda on kuitenkin siinä mielessä meillä Katajakulmassa tuttu ja seurattu tamma, sillä se varsoi äskettäin tammavarsan (Downhill Dakota) meidän Lortista.

Myös E-linjaa edustava Esmerald on varsonut kerran Lortista, josta Ann-Liza pitää kovasti. Olisi Ann-Liza ollut valmis ottamaan Lorenon Tanskaan itselleen astumaan, mutta emme raaskineet herraa ihan kokonaan sinne lähettää. Tämä Lortin varsa oli Esmeraldan itsensä ensimmäinen varsa, sillä tamma kilpaili vielä kaksi vuotta sitten hollantilaisratsastajan alla ponien europaanmestaruuskilpailuissa.

Kaikista kokenein siitostamma on C-linjaa edustava Cigardå joka on viimeistä sukulaistaan myöten täyttä tanskalaisverta. Cigardån jälkeläiset ovat olleet niin sanottua "kuumaa kamaa" tanskan lisäksi Keski-Euroopan ponimarkkinoilla. Tunnetuin varsoista on EM-voittaja poniruuna Downhill Cassidy, ja mainetta on myös niittänyt Downhillissä astuva Downhill Curomendo. Koitan parhaani tehdä, että joskus saisin Suomeen Cigardån jälkeläisen, tai sitten edes varsanvarsan.

Downhillissä astuu tällä hetkellä neljä kuolettavan upeaa ponioria. Käymme Ann-Lizan kanssa kovasti neuvotteluja siitä josko saisimme edes jonkun näistä upeista oreista Suomeen astumaan, tai edes säännöllisesti saisimme oriin siirtospermaa Tanskasta tänne. Edellä mainittu Downhill Curomendo on Ann-Lizan oma ylpeys, eikä ihan turhaan. Nuori ori on voittanut Tanskassa lähes kaiken ponichampionaateista aina tanskan mestaruuksiin. Curomendolla on myös haluttu, hieno sukutaulu sekä luonne jota varmasti jokainen kilpaponikasvattaja toivoo kasvatilleen.

Downhillin konkariori Cobaret alkaa jäädä eläkkeelle astumishommista. Cobaret on peruslaadukas jalostusori, omilta saavutuksiltaan huippujalostusoria vaatimattomampi mutta varsojensa näytöiltä keskitasoa ehkä hiukan parempi periyttäjä. Don Weldoy on oman kisauransa lopettanut keski-ikäinen jalosusori jonka ensimmäinen ikäluokka kääntyy nyt kilpailuikäiseksi. Don Weldoy ei itse kilpaillut hirvittävän paljon, mutta on niin hyvätyyppinen, hienohyppyinen ja tahdikasliikkeinen että on hyvin suosittu ori kaikissa pohjoismaissa, etenkin Ruotsissa.

Nuorin jalostusoritulokas on Ruotsalaissyntyinen Österhölm Micou, vasta kuusivuotias ori joka itsekin aloittelee kisauraansa. Micou astuu pari seuraava astumiskautta vain muutamia tammoja ja keskittyy kilpailemiseen, tavoitteena parin vuoden päässä arvokilpailut. Micou on saanut nuorten ponien laatuarvosteluista erinomaisia pisteitä ja sitä suositellaan etenkin esteponijalostukseen hienojen estepisteiden ansiosta (laukasta 9 pistettä, estearvioinneista pelkkiä ysejä).

Tulevaisuudessa Suomessa kuullaan varmasti Downhill-poneista, olen nimittäin itse lähdössä joulun alla tai heti uuden vuoden jälkeen Tanskaan katsastamaan myyntiponitarjonnan ja neuvottelemaan näistä jalostusorijärjestelyistä. Peukut pystyyn, sillä voin luvata että kuka tahansa yllä esitellyistä oreista tekisi hyvää suomalaiselle nf-ponikasvatukselle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti